Lipunoikaisijat tulevat tällä kertaa miesten finaalitunnelmissa. Antero sanoo olevansa yllättynyt siitä, että Vimpelillä oli lopulta Kouvolaa parempi joukkuehenki. Tommi puolestaan ehdottaa vuoden pesäpalloilijaksi... Niin, lue ja katso ketä hän ehdottaa.

Tommi:

Morjesta taas, Antero! Saimme kauden sitten pakettiin ja laulu raikaa tällä kertaa Etelä-Pohjanmaalla. Vimpeli kuittasi pokalin itselleen täysin ansaitusti. Annapa nyt, vanhan koulukunnan oikaisija, viiltävä analyysisi finaaleista.

Antero:

Ensinnä tietysti onnittelut Vimpelille. Pitkä odotus palkittiin parhaalla mahdollisella tavalla, Suomen mestaruudella. Muutenkin koko finaalisarja sekä myös välierät, olivat pesäpallon riemukulkua. Oli hienoa havaita, että jopa osa pääkaupunkiseudun toimittajista kaivautui poteroistaan ja kävi haistelemassa pesiksen ilmapiiriä. Taisi ainakin selvitä se, että siellä haisee enemmän p-ka kuin parfyymi.

Ennenkuin ryhdymme nuoremman oikaisijan kanssa analysoimaan peliä ja pelaajia tarkemmin, täysi tunnustus myös yleisölle. Jos olivat pelaajat liekeissä, niin yleisö oli aika-ajoin jopa tulessa. Ja ne määrät! Loistavaa pesäpalloväki!

Tommi:

Oli todella mukavaa nähdä, kuinka valtakunnan suurlehtienkin toimittajat löysivät kuin löysivätkin tiensä lopulta jopa Vimpeliin. On se hyvä, että on noi navigaattoritkin nykyään käytössä...

Finaalit olivat pesiksen todellista juhlaa monella saralla. Näyvyyttä tuli valtakunnallisestikin hyvin. Lehdet ja televisio olivat hyvin mukana ja potkupallolle näytettin taas kerran, mikä on valtakunnan ykköskesäpalloilu. NJEES!

Hauskaa tässä on se, että nyt kun pesiksellä menee todella lujaa, ovat yhtäkkiä kaikki hyppäämässä kansallispelin bandwagonin kyytiin, kun Vimpeli etenkin tarjoaa elämystä ja ilmiötä, jota ei missään muussa kotimaisessa palloilussa ole tällä hetkellä tarjolla. Ja koska olen herramies muistutan, että naisten puolella vastaavaa ilmiötä tarjoaa Pori huikeine yleisömäärineen.

On vain mielenkiintoista nähdä, kuinka helposti sapeli heilahtaa ja takki kääntyy tiettyjen tahojen kohdalla seuraavan "pesistaantuman" tai ilmiöiden tasaantumisen jälkeen. Veikkaisin, että hyvin pian. Toivottavasti olen väärässä.

Antero:

Nyt kun on kehuttu pesisyleisö maasta taivaaseen ja laitettu osa toimittajista heille varattuun karsinaan, on aika myös arvioida itse pelejä.

Ei ollut yllätys, että ne kuuluisat marginaalit olivat pienet.Varsinkin kaksi ensimmäistä ottelua olisivat voineet kääntyä myös Kouvolalle. Miksi näin ei kuitenkaan käynyt?

Täytyypä tunnustaa, että en olisi uskonut, että Vimpelistä hitsautuu kauden aikana niin vahva JOUKKUE!

Ennen kautta pekuleerattiin monella raitilla, että pohjalaisten suuret egot vielä törmäävät toisiinsa. Mutta mitä vielä. Ojanperä sai rakennettua joukkueen. Muutamat notkahdukset kauden aikana vain tiivistivät joukkuetta ja kun se selvisi myös super-Jeren sairastelusta, oli kakku valmis.

Vain kuorrutus puuttui. Vaan ei puutu enää. Myös Vimpelin pelaajamateriaali osoittautui lopulta monipuolisemmaksi. Oli tiedossa, että Haapakoski, Puputti, Kuusisto ja Dahlström etunenässä, olisivat vireessä. Mutta joukkueesta löytyi näiden herrojen lisäksi useita muitakin onnistujia.

Kouvola vastaavasti oli aivan liikaa Kohosen, Latvalan ja Joukaisen varassa. En anna tuumaakaan periksi siitä, että Hylkilän olisi pitänyt kauden aikana jakaa vastuuta vielä runsaammin. Silläkin uhalla, että muutamat ottelut olisivat kääntyneet Kouvolan tappioksi.

Kentällä nähtiin myös tämän hetken kaksi parasta pesäpalloilijaa. On selvää, että ilman Kohosta Kouvola ei olisi ollut edes finaalissa. Yhtä lailla Haapakosken panos oli Vimpelille sananmukaisesti kullan arvoista. Miehen taidot sisäpelissä tiedetään.

Mutta myös ulkopelissä hänen roolinsa oli, jos mahdollista, vieläkin suurempi, kuin Pattijoen aikana. Se tontti, mitä hän otteluissa nopeudellaan ja pelinluvullaan hallitsee, on taidetta. Siihen vielä bonuksena loistava heittokäsi ja kuuma pesäpallopaketti on kasassa. On puhdasta semantiikkaa, kumpi on vuoden pelaaja, Kohonen vai Haapakoski. Vai onko kabineteissa jo päädytty Puputtiin?

Mitäs tuumaat, oi nuorempi oikaisija?

Tommi:

Siis kyllähän upean kauden pelannut Puputti tulee valituksi vuoden pelaajaksi, eikä siitä nyt barrikaadeille kannata lähteä, mutta toisiakin näkökulmia voi esittää.

Itse pidän Haapakoskea Vimpelin ylivoimaisesti tärkeimpänä pelaajana ja siksi mies olisi minun valintani. Sekä Puputti että Haapakoski pelasivat sisäpelissä todella upean kauden. Haapakoski on edelleen valtakunnan ykkösetenijä ja välillä unohdetaan, että Puputin 220 kärkilyönnistä todella suuri kiitos kuuluu Samin kentällemenokyvylle sekä nopeille jaloille.

Ero syntyy mielestäni Haapakosken eduksi ulkopelissä. Kuten sanoit Haapakoski on täysin ylivertainen ulkopelaaja kaikkine ominaisuuksineen. Kiinniotto-heittoyhdistelmä on koko sarjassa omaa luokkaansa. Tähän kun liitetään todella nopeat jalat, joilla mies ehtii joka palloon, pelinlukutaito sekä kamala käsi, ollaan todellisen ulkopelimestaajan alkulähteillä. Kalma haisee pesillä, kun Haapakoski tekee tuhojaan.

Olenkin sitä mieltä, että ilman Haapakoskea Vimpelin mestaruusjuhlat olisivat siirtyneet hamaan tulevaisuuteen. Toisaalta hatunnosto seurajohdolle, joka teki todellisen täsmähankinnan. Kaksikkona Haapakoski-Puputti menee sisäpelissä kaikkien aikojen kovimpien kärkikaksikoiden joukkooon.

Hauska yksityiskohta tässä on se, että Haapakoski valittiin vuoden pesäpalloilijaksi viime vuonna, kun Jymy otti yhdeksän juoksua hänen ympäristöstään välierissä. Nyt, kun mies pelaa käytännössä virheettömän kauden, jää palkinto luultavasti saamatta.

Ja vielä päälle totean yhdeksi syylliseksi median. Tosiasia on, että asiantuntevia pesistoimittajia on todella vähän, ja valitettavasti suurin osa ei osaa ja kykene näkemään ulkopelin hienouksia.

Kun media ei osaa tai halua nostaa ulkopelisankareita esiin, pyörii keskustelu vuodesta toiseen sisäpelin ympärillä. Sen vuoksi tuntuu, että ainoastaan lukkarit tulevat huomioiduksi ulkopelisuorituksistaan, kun vuoden pelaajia valitaan.