Kasikymppi-Kiviniemi 500. ottelussaan: ”enää linjani ei ole lähellekään matalin”

Illan ottelussa Manse saa vastaansa raahelaisen Pattijoen Urheilijat. Samassa käynnistyy kausi, joka jää varmuudella Kiviniemen, 60, viimeiseksi.

– Aika aikaansa kutakin. Jääkiekkovalmentajan hommat jäivät jo viime vuonna ja tähän kauteen päättyy pesäpallotuomarin ura. Toki otteluvalvojan tehtävistä on keskusteltu eli kokonaan en rakkaan lajin parista halua jäädä pois.

– Onhan 500 ottelua aikamoinen määrä. Jokunen peli on Superia tullut katsottua – sekä oikein että väärin – ja siihen vielä kaikki muut sarjat päälle. Antoisaa on ollut ja hienoa, että on saanut olla mukana ja pärjää vielä vaan.

Kaikkien aikojen -tuomaritilastoissa omalla sataluvullaan on syöttötuomareista Ossi Muurainen (640 miesten Superpesis-ottelua). Kakkospaikalla on Matti Lähteenmäki (507), jonka Kiviniemi ohittaa alkavan kauden aikana. Pelituomareista ylivoimainen tilastokärki on Tommi Nupponen (596). 500 ottelun rajapyykin rikkoi viime kaudella Antti Aine (502).

Kauden 2015 loppuottelusarja huikea kokemus

Kiviniemi löysi paikkansa hyvin varhain kotipesästä. Miesten Superpesiksessä takana on pelkästään syöttötuomaritehtäviä.

– Ensimmäinen tuomarivuosi 1992 meni Alavudella, sen jälkeen Reino Yrjänäinen otti siipiensä suojaan. Olen aina nauttinut syöttötuomarin tehtävästä. Naisten Superpesistä ja miesten Ykköspesistä vihelsin jonkin verran myös pelituomarina Keijo Katajamäen parina.

Kiviniemi muistaa yhä uransa ensimmäisen ottelun miesten Superpesiksessä, kun Kankaanpään Maila ja Sotkamon Jymy iskivät yhteen 16.5.1999.

­– Matti Iivarinen pelasi Jymyn lukkarina ja Kari Kallio KaMan lyöjäjokerina. Pelinjohtaja Juha Tanskanen taisi sanoa, että linjaa voisi vähän nostaakin.

Uran ensimmäinen tuomaripari oli Jaakko Korkonen. Alkuun kortit olivat herkässä ja syöttämisen osalta linja matala muihin Superpesiksen syöttötuomareihin verrattuna.

– ”Kortti-Korkonen ja kasikymppi-Kiviniemi”, näin ne sanoivat, Kiviniemi naurahtaa pilke silmäkulmassa.

– Silloin oli tuomarijohdon teemana ”lampaat keritään” ja noudatimme ohjetta. Annoimme kahdeksan korttia, varmaan enemmän kuin sen jälkeen useampana vuonna yhteensä, Kiviniemi ällistelee.

Tuomaripari vaihtui kaudelle 2007, kun nuori Rami Rintamäki nousi A-tason pelituomariksi. Yhteistyö lähti nopeasti sujumaan ja toi paikan kiihkeään loppuottelusarjaan Pattijoen Urheilijoiden ja Sotkamon Jymyn välillä 2008.

Ylivoimaisesti pisimpään, kaudesta 2012 lähtien Kiviniemi on viheltänyt nykyisen tuomariparinsa Peter Laition kanssa.

– Koko nelikon yhteistoiminta on ollut menestyksekästä. Juhlaottelussakin Kristian Hirsimäki on kakkostuomarina ja Heidi Huhta kolmostuomarina, mikä luo turvaa, kun tutut osaajat ovat pesillä. Meillä on nelikossa hieno yhteisöllinen meininki. Juttujen taso voi heitellä, mutta kaikista asioista pystymme keskustelemaan avoimesti ja suhtautumaan myös kriittisesti omaan tekemiseemme, Kiviniemi hymähtää.

Menestystä on vuosien varrella tullut. Kiviniemi on viheltänyt useita loppuotteluita, kahdesti miesten Itä-Lännen ja kerran Liitto-Lehdistön, naisten Itä-Lännen sekä Mestarit-Muu Suomi -otteluita. Vuoden tuomari 2016 palkittiin kolmesti peräkkäin pelaajien äänestämällä kultaisella pillillä 2016–18. Tasaisuus on pysynyt läpi vuosien.

– Varmasti kauden 2015 loppuottelusarja Sotkamon Jymyn ja Vimpelin Vedon välillä oli huippuhetki. Saimme kunnian viheltää kolme kauden viimeistä loppuottelua viiden ottelun sarjassa. Monenlaista tapahtui, mutta olimme pelin päällä kaiken aikaa.

Pelaajat, joukkueet ja monenlaiset persoonat ovat tulleet tutuiksi vuosien myötä. Suhtautuminen puolin ja toisin on aina ollut mutkatonta. Kiviniemi tunnetaan pidettynä, peliä ja joukkueita ymmärtävänä tuomarina.

– Koen, että joukkueiden luottamus on aina ollut. Kommunikaatio kuuluu kuvioon. Ei siellä voi tuppisuuna olla, vaan pitää pystyä vastaamaan asiallisiin kysymyksiin. Peli on peliä ja loppuvihellyksen jälkeen puheyhteys säilyy.

Rohkeasti syöttötuomariksi

Syöttötuomarin tehtävää pidetään yhtenä haastavimmista pesäpallokentällä. Kiviniemi haluaa kuitenkin häivyttää liiallisia epäluuloja ja rohkaisee nuoria kokeilemaan syöttötuomarina toimimista.

– On tärkeää etsiä oma linjansa, johon kaikki voivat luottaa. Syöttöliike, että väliin tulee 15 senttiä, selkeästi pysähtyvä asento ja riittävästi korkeutta – ei se niin monimutkaista ole, vaikka syöttötuomarilla toki on monia muitakin tehtäviä. Se täytyy myös ottaa huomioon, että ihmisiä me kaikki olemme ja inhimillisyyttä tarvitaan. Ehdottomasti toivoisin, että nuoret enemmän uskaltaisivat kokeilla syöttötuomarin roolia. Turhaa sitä on pelätä.

Kiviniemi korostaa ensimmäisen syöttötuomion merkitystä.

– Ensimmäinen syöttö määrittää sitä, millaiseksi linja muodostuu. Ensimmäisen voisi joskus rohkeammin antaa vääräksi. Jos linjasta tuntuu tulevan liian matala, korjausliikkeen voi tehdä kesken pelin. Tilannekohtaisesti se yleisesti menee. Joskus kokeilimme mailan pään päälle laittamista ja mielikuvaharjoittelua, mutta ei syötön korkeuden tuomitsemiseen oikein poppakonsteja ole.

– Nykylukkarit ovat välillä haasteellisia, kun syötön korkeus pyörii hyvin tarkasti metrin molemmin puolin. Samoin seuraava syöttö voidaan rohkeasti syöttää vieläkin matalampana.

Kiviniemeä pidettiin aiemmin tuomarina, jonka linja on verrattain matala. Nyt tilanne on muuttunut.

– Yleisesti linja on lähestynyt tosiasiallista metriä ja mennyt jopa sen alle. Näen, että oma linjani on pitkälti pysynyt samana vuosien ajan ja saattanut jopa nousta. Enää en ole lähellekään se tuomari, jolla linja on matalin.

– Helpoin linjahan on näyttää syöttö aina oikeaksi, kun pallo kopsahtaa lautaan. Henkilökohtaisena näkemyksenäni kehitys on kuitenkin mennyt jo hieman liian matalaan suuntaan. Kun ulkopeli on kehittynyt enemmän kuin sisäpeli, se voi aiheuttaa haasteen pelin kokonaisuuden näkökulmasta.

Sopiva pelipäivän jännitys aina tarpeen

Pitkän uran varrelle mahtuu monenlaisia tarinoita ja kokemuksia.

– Kerran hajosi kello ja kerran tuli pallo ”kulkusille”, Kiviniemi nauraa väliin.

Myös tuomarille jokainen pelipäivä on juhlapäivä. Hienot muistot kertyvät yhteisistä kokemuksista tuomarinelikon kanssa, matkoista ottelupaikkakunnille sekä mielenkiintoisista tilanteista ja sattumuksista otteluissa. Jokainen ottelu on omanlaisensa.

– Vieläkin pelit jännittävät. Se on sellaista sopivaa jännitystä, jonka myötä on terävimmillään ja joka auttaa onnistumaan, Kiviniemi sanoo.

Vuosien varrella valmistautuminen otteluihin on muuttunut. Laajaa puhelinrinkiä ei enää tarvita, kun kaikki ottelut ovat katsottavissa Ruudussa.

– Mukaan ovat tulleet niin ePesis kuin Ruudun lähetykset yleensä. Valmistautumiseen saa helposti menemään päivän tai pari, vaikka itse varmasti olen nykytuomareista laiskimmasta päästä katsomaan videoita, Kiviniemi myöntää.

Alkava kausi on komean uran 28:s. Sitä kohti Kiviniemi nelikoineen lähtee päättäväisenä, luottavaisena, motivoituneena ja tavoitteellisesti, kuten aina. Muussa tapauksessa ei menestystä tavoitteleva kokenut oikeudenjakaja olisi toiminnassa mukana.

– Varmasti lähden myös nauttimaan. Totta kai olemme valmiina ja täysillä menemme niin pitkälle syksyyn kuin rahkeet riittävät. Luottavainen olen, eivät taidot sieltä ole mihinkään kadonneet, Kiviniemi päättää.