Juhlavuotta on edeltänyt historiallisesti hyvin poikkeuksellinen aika, jota leimasi globaali koronaviruspandemia. Ennen kausia 2020-21 pesäpallon virallinen sarjatoiminta oli keskeytynyt lajin historiassa ainoastaan sotavuosina.
Pesäpallo kuitenkin selvisi koettelemuksesta hyvinkin ehjin nahoin. Pelaaja- ja tuomarilisenssien määrä nousi lähes poikkeusaikoja edeltäneelle tasolle yli 18 000:n. Suomen mestaruudet saatiin ratkaistua kaikissa sarjoissa tinkimättömän kilpailullisesti ja urheilullisesti.
– Poikkeusaika on vaatinut paljon lisätyötä ja venymistä ja niin Pesäpalloliitossa, seuroissa kuin yksilötasollakin. Silti pesäpallo on pärjännyt hienosti niissä puitteissa, joissa olemme saaneet toimia. Kansallispelillämme on hyvä noste päällä ja meidän on hyödynnettävä juhlavuoden myötä tulevat mahdollisuudet, Pesäpalloliiton vt. toiminnanjohtaja Jonne Kemppainen toteaa.
Pesäpallotoiminnasta moni on löytänyt oman tapansa olla mukana. Pesäpallon juhlavuoden 2022 pääsihteeri Sanna Regwan toivoo pesäpallon pelaavan juhlavuonnakin vahvuuksillaan – kokonaisvaltaista hyvinvointia lisäävänä, vastuullisena ja tasa-arvoisena yhteisönä.
– Pesäpallon juhlavuosi kuuluu kaikille. Toivon, että pesäpallo näkyy koko vuoden aktiivisesti eri kanavissa ja tavoittaa paljon niitäkin ihmisiä, joille laji ei vielä ole niin tuttu. Pesäpallolle kannattaa antaa mahdollisuus ja tulla mukaan haluamassaan roolissa. Aktiiviset ihmiset tekevät pesäpallon juhlavuoden, Regwan painottaa.
Suomen suosituimmat tähdistöottelut, pesäpallon Itä-Lännet, pelataan Tampereella 8.-10.7.2022. Suositut lasten ja nuorten valtakunnalliset leirit, kuten 50 vuotta täyttävä Suurleiri, ovat ohjelmassa heinäkuussa. Muilta osin juhlavuodesta ja sen tapahtumista tiedotetaan tarkemmin loppuvuoden aikana.
