Naisten Superpesikseen kovat tavoitteet vuoteen 2028 mennessä – taloudellisen kasvun myötä tavoitellaan muutosta pelaajabudjetteihin, pelaajaurien pituuteen ja katsojamääriin
18.4.2024
3.9.2019
Pelituomari Peter Laitio kutsui hutunkeittoon kaikkien aikojen pesäpalloilijat Toni Kohosen (vas.) ja Sami Haapakosken Kouvolan Itä-Lännessä 2011. Kuva: Jorkki
Ensimmäisen tuomarikorttinsa 1990 lunastanut seinäjokelaislähtöinen Peter Laitio debytoi miesten Superpesiksessä syöttötuomarina pääsääntöisesti Juha Niittulan parina 2000-2001. Paluu huipulle tapahtui muutaman välivuoden jälkeen 2005, tällä kertaa pelituomariksi. Pariksi vakiintui Timo Siekkinen, jonka kanssa Laitio vihelsi urallaan ensimmäistä kertaa miesten Superpesiksen loppuotteluita 2006-2008.
Menestystä on tullut jatkossakin. Laitio vihelsi naisten Itä-Lännen pelituomarina 2009, miesten Liitto-Lehdistö- ja Itä-Länsi-otteluiden pelituomarina 2011 sekä arvostettiin vuoden tuomariksi 2014. Paluu miesten Superpesiksen loppuotteluihin tapahtui nykyisen tuomariparin Ari Kiviniemen kanssa 2015-2017.
Joukkueiden ja tuomareiden välinen kommunikaatio parantunut
300 ottelua pelituomarina miesten Superpesiksessä ja muiden sarjojen ottelut päälle antavat perspektiiviä puhua pesäpallon tuomaritoiminnasta. Peli on muuttunut ja tuomaritoiminta vastaa sen mukana kulloisenkin ajan virtauksiin. Ennen kaikkea Laitio nostaa kuitenkin esiin tuomaritoimintaan liittyen työelämän kasvavat haasteet, jotka vaikuttavat tuomareiden käytettävyyteen.
– Omalta kohdalta tuomarihommat ovat ainakin muuttuneet. Kun aloitti opiskelijana, kesät olivat ihan vain pelien viheltämistä. Tänä päivänä siviilityö pitää sovittaa yhteen tuomaritoiminnan kanssa.
– Omalle työnantajalle kuuluu suuri kiitos joustavuudesta. Kaikille työn ja tuomaritehtävien yhteensovittaminen ei ole niin yksinkertaista, minkä huomaa erityisesti pesätuomareista. Työelämä on nykyisin haasteellisempaa ja joskus tuomaritehtäviin voi olla monella vaikeampi päästä lähtemään.
Pesäpallo on kehittynyt huippu-urheiluna, minkä huomaa kaikesta tekemisestä. Toki ylilyöntejä ajoittain tapahtuu, mutta isossa kuvassa Laitio kiittelee joukkueiden ja tuomareiden välistä vuoropuhelua.
– Tässä on menty parempaan suuntaan. Yhteisymmärrystä joukkueiden ja tuomareiden kesken löytyy nykyisin enemmän. Vaikka hässäköitä joskus syntyy, pääsääntöisesti pystytään ensin keskustelemaan asiat rauhallisesti läpi. Tähän ovat myös auttaneet tuomareiden ja pelinjohtajien yhteiset tilaisuudet, joita toivoisin jatkossakin järjestettävän.
Peter Laitio valvoi hutunkeittoa kuluvan kauden ottelussa Lapuan Virkiä-Kempeleen Kiri. Kuva: Pekka Tuominen
Pitkän uran aikana Laitio on viheltänyt yhteensä 17 eri tuomariparin kanssa. Selvästi eniten yhdessä tuomittuja otteluita on nykyisen syöttötuomarin Ari Kiviniemen kanssa. Samalla Laitio korostaa tiimityön ja koko nelikon merkitystä.
– Suht’ kiinteä oli meidän nelikko useana vuotena (syöttötuomari Ari Kiviniemi, kakkostuomari Kristian Hirsimäki, kolmostuomari Heidi Huhta). Tänä ja viime kesänä olemme kierrättäneet kolmea pesätuomaria. Olemme tarkoituksella pyrkineet yhtenäistämään toimintatapoja, kuten keskinäistä merkkikieltä, alueen tuomarinelikoiden kesken. Tällöin pesätuomarin on ollut helpompi hypätä tuntemattomamman tuomariparin matkaan, kun yhteiset toimintatavat ovat selvillä. Pelituomari ei kuitenkaan pysty kaikkia asioita käymään läpi ennen ottelua ja pelimatkoilla.
Kokemuksesta varmuutta, mutta jokainen ottelu on aina uusi kokemus
Pesäpallotuomarin tehtävät eivät ole kokopäivätyö, joten siviilikiireiden ja tuomaritehtävien yhdistäminen saattaa tuoda mukanaan haasteita. Tällä viikolla Laitio on pyhittänyt oman lomansa pesäpallolle.
Takana on jo 300 miesten superpesisottelua peli- tai syöttötuomarina. Juhlaottelu osui keskiviikolle, kun Oulun Lippo Juniorit ja Siilinjärven Pesis pelasivat superpesiskarsintaa Raksilassa. Kunnioitettavasta ottelumäärästä huolimatta jokaiseen peliin lähdetään tyhjältä pöydältä nöyrästi tekemään kaikkensa, jotta joukkueet saisivat ratkaista pelillisen paremmuutensa oikeudenmukaisuutta kunnioittaen.
– Tässä vaiheessa varsinkaan ei mietitä mitään muuta kuin pelejä. Tämänkin viikon olen ollut niin sanotusti ”lomalla”, on päässyt mukavasti keskittymään alusta asti kaikkiin peleihin. Tuskin sitä edes osaisi mennä peliin puolivaloilla, vaikka hankalampia pelejä toki joskus osuu kohdalle. Lähellä olevat pelit voivat olla alkuun hakemista, kun suoraan työpäivän jälkeen lähtee kentälle, eikä välttämättä ole täysin pystynyt jättämään työasioita pois mielestä, Laitio sanoo.
– Tuomari palvelee peliä, eikä ole itse esillä. Pitää olla keskusteluyhteys joukkueisiin, eikä olla kukkona tunkiolla. Kun olet joukkueille osoittanut, ettet ole ylimielinen, asiat on helpompi selventää. Se helpottaa tilanteita, joissa ollaan eri mieltä ja ainahan niitä tilanteita joskus tulee, Laitio painottaa.
Pelituomari Peter Laitio ohjeistaa pallohenkilöt ennen ottelun alkua. Kuva: Virpi Poikelin
Nuorille tuomareille kokeneella oikeudenjakajalla on selvä viesti. Laitio on kiertänyt tuomarina useita leirejä ja viheltänyt paljon, mikä toi varmuutta tekemiseen etenkin alkuaikoina.
– Kokemus karttuu, kun pelejä viheltää paljon. Sitä kautta saa rutiinia ja on valmiina toimimaan tiukemmissakin paikoissa – yllättävämmissäkään tilanteissa ei sormi mene suuhun. Nuorille tuomareille aivan ehdoton suositus on lähteä leireille viheltämään. Sieltä saa arvokasta oppia ja kokemusta. Itsekin olen useita vuosia ollut leireillä tuomarina.
– Pesätuomarina oppii paljon. Sitä kautta tulee jo tutummaksi joukkueille, mikä voi madaltaa jossain vaiheessa kynnystä siirtyä peli- tai syöttötuomariksi.
Superpesistuomarit ovat otteluvalvonnan piirissä. Laitio toivoo tarkkailua alemmillekin tasoille, jotta tulevat kyvyt pystyttäisiin tehokkaammin tunnistamaan. Tuomarin oma aktiivisuuskin on tärkeää.
– Ihan jo C-tasolle olisi hyvä saada tuomaritarkkailua ja palautetta nuorille tuomareille – ainakin, jos tuomarilla itsellään olisi intoa nousta eteenpäin uralla. Toivottavasti alueelliseen tarkkailuun pystyttäisiin jatkossa panostamaan. Toki itsekin tulee paljon pelejä nähtyä, kuten nyt ”lomalla” miltei joka päivä.
18.4.2024
18.4.2024
Superpesis-kausi lähtee käyntiin Espanjan Fuengirolassa ensi viikolla. Ennakko-odotukset povaavat sekä naisten että miesten sarjoihin pieniä marginaaleja sekä huimia ja tasaisia jännitysnäytelmiä. Jopa yksittäinen tilanne voi kääntää tärkeän ottelun kulun.
17.4.2024
Jos Superpesiksen, Ykköspesiksen tai nuorten Superpesiksen runkosarjaottelu on kahden jakson jälkeen tasatilanteessa, jatketaan suoraan kotiutuskilpailuun ratkaisemaan ottelun voittaja. Kotiutuskilpailu lopetetaan tasoittavalla vuorolla heti, jos sisällä oleva joukkue tekee voittojuoksun – kuitenkin samalla peliteolla mahdollisesti syntyvä kunniajuoksu hyväksytään – tai jos sisällä oleva joukkue menettää mahdollisuutensa ottelun voittamiseen.