Naisten Superpesikseen kovat tavoitteet vuoteen 2028 mennessä – taloudellisen kasvun myötä tavoitellaan muutosta pelaajabudjetteihin, pelaajaurien pituuteen ja katsojamääriin
18.4.2024
20.9.2018
Ari Mononen on kulkenut pitkän matkan ylä- ja alamäkineen Joensuun Mailan mukana. Nyt uurastus palkittiin seurahistorian ensimmäisellä Suomen mestaruudella. Kuva: Joona-Pekka Hirvonen.
Sen tietää pitkän linjan pesäpallovaikuttaja Ari Mononen, 51, jolle pesäpallo on ollut sydämen asia niin kentällä kuin sen ulkopuolella. Mononen on toiminut vuodesta 1991 asti laaja-alaisesti urheilun järjestötehtävissä, kuten Joensuun Maila ry:n ja Super-JoMa Oy:n puheenjohtajana sekä Superpesiksen hallituksen jäsenenä. Oman pelaamisen lisäksi takana on vuosien kokemus niin aikuis- kuin juniorijoukkueiden valmennustyöstä ja pesäpallon A-valmentajatutkinto.
– Pitkä polku on kuljettu 90-luvun alkupuolelta tähän pisteeseen – niin pelaajana, valmentajana kuin tuomarina on tullut toimittua. Huonoja ja hyviä hetkiä on koettu. Joskus on meinattu pudota ja joskus on noustu ylös, vähän yllättäenkin.
– Mestaruus maistuu hyvälle. Mieltä lämmittää erityisesti tapa, jolla se voitettiin. Taustoilla on tehty monenlaista työtä – seura on nyt hyvässä kunnossa, ammattimainen ja hyvin johdettu. Toimistolla on töissä 6-7 henkilöä. Olosuhteet ovat huipputasolla ja uusi stadion avaa mahdollisuuksia. Verkosto on olemassa ja kaupunki on hienosti yhteistyössä mukana.
60 vuoden tarina aina vain kiinnostavampi
Joensuun Maila osallistui edeltäjänsä Karjalan Mailan nimellä pesäpallosarjoihin ensi kertaa kaudella 1958 eli 60 vuotta sitten. Juhlavuoden Suomen mestaruutta edeltää pitkä matka, jonka varrelle on mahtunut karikoitakin.
– Putoamiskarsinta, tappiollinen tilinpäätös ja kumppaneiden usko koetuksella – on niitä ollut tilanteita, joissa olisi ”tekarit naulaan” tehnyt mieli laittaa. Onneksi meillä on ollut seurassa vastuunkantajia. Silloin on itse voinut olla välillä isommassa ja välillä pienemmässä roolissa, Mononen sanoo.
Kun Karjalan Maila vaihtoi nimensä Joensuun Mailaksi kaudelle 1990, kurssi alkoi vähitellen muuttua menestyksen suuntaan. Seuran värit esiteltiin Ykköspesiksessä 1993, mutta pysyvämmin paikka vakiinnutettiin kaudesta 1996 eteenpäin. Seuraava askel ylöspäin otettiin kaudella 2003, kun Joensuun Maila varmisti historiallisen nousunsa Superpesikseen karsintasarjan päätösottelun voitolla Järvenpään Pesiksestä 2-0 (4-0, 6-0).
– Urheilullinen uskottavuus rakennettiin. Asko Tuhkanen tuli pelinjohtajaksi, Janne Monni oli mukana pelaajana ja Ari Paloaro valmentajana, kun nousimme ensimmäiselle kaudelle Superpesikseen 2004, Mononen muistelee kaiholla edesmenneiden Tuhkasen ja Paloaron panosta seuran eteen.
Vaikeista vuosista huolimatta Joensuun Maila vakiinnutti paikkansa Superpesiksessä. Panostukset kaudelle 2012 tuottivat tulosta ja joukkue ylsi ensi kertaa välieriin, vuotta myöhemmin pronssille.
– Pelillisesti olimme alkuun sarjan alapäässä, mutta Ari Väistö ja Antti Eteläpää olivat sitoutuneita seuraan ja Antin aikana joukkue nousi ensi kertaa mitaleille. Tarvittiin osaajia, joilla oli kokemusta pudotuspeleistä. Janne Vuorinen vei urheilullisen uskottavuuden taas pykälää korkeammalle tasolle, Mononen kiittelee.
”JoMa Heart, JoMa Soul”
Puheen kääntyessä päättyneen kauden mestarijoukkueeseen Monoselta eivät ylisanat lopu. Runkosarjassa joukkue kärsi ainoastaan viisi tappiota ja huipensi kautensa käsittämättömään 17 ottelun voittoputkeen.
– Huikeita kavereita, kaikki ovat olleet niin sitoutuneita yhteiseen juttuun. Kauempaakin tulleet ovat sopeutuneet hyvin Joensuuhun. Kaikki tykkäävät olla ja viihtyvät täällä. Iso käsi koko joukkueelle. ”JoMa Heart, JoMa Soul”, aidosti, Mononen mukailee Modern Talkingin tutuksi tekemää hittiä.
– Mestarijoukkue oli tasainen ja vastuunkantajia löytyi laajalta rintamalta. Henkisen johtajuuden kautta täytyy nostaa kaksi nimeä esiin, Tuomas Jussila ja Juha Puhtimäki, Mononen lisää.
18.4.2024
18.4.2024
Superpesis-kausi lähtee käyntiin Espanjan Fuengirolassa ensi viikolla. Ennakko-odotukset povaavat sekä naisten että miesten sarjoihin pieniä marginaaleja sekä huimia ja tasaisia jännitysnäytelmiä. Jopa yksittäinen tilanne voi kääntää tärkeän ottelun kulun.
17.4.2024
Jos Superpesiksen, Ykköspesiksen tai nuorten Superpesiksen runkosarjaottelu on kahden jakson jälkeen tasatilanteessa, jatketaan suoraan kotiutuskilpailuun ratkaisemaan ottelun voittaja. Kotiutuskilpailu lopetetaan tasoittavalla vuorolla heti, jos sisällä oleva joukkue tekee voittojuoksun – kuitenkin samalla peliteolla mahdollisesti syntyvä kunniajuoksu hyväksytään – tai jos sisällä oleva joukkue menettää mahdollisuutensa ottelun voittamiseen.