Olisiko coolia pelata kahden viikon päästä Sotkamossa tyttöjen Itä–Lännessä, Pesäkarhujen Tiia Peltonen?
– Olishan se hienoa! Ei minua harmittaisi yhtään, vaikka hienoa oli pelata jo vuosi sitten naisten Itä–Länsi!
Tarkoitin lähinnä sitä, etteivät vastustajan etukentän pelaajat taitaisi uskaltaa pelata polttolinjaa lähempänä, kun naisten Superpesiksen lyöjätilaston ykkönen tulisi tykittämään tyttöjen peliin.
– Jaa, mielelläni vielä silloin tällöin pelaisin ikäisteni joukossa, Peltonen naurahtaa.
Tiia Peltosen nousu naisten pääsarjan ratkaisupelaajien joukkoon on ollut hämmästyttävän nopea. Hän otti paikkansa Pesäkarhujen joukkueesta kesällä 2021 vain 17-vuotiaana ja huipensi kauden huimiin pudotuspeleihin. Pesäkarhut palasi mestariksi 18 vuoden tauon jälkeen ja Peltonen palkittiin pudotuspelien arvokkaimpana pelaajana.
Kankaanpääläisen Peltosen taustat olivat toki kohdallaan. Urheilullisen perheen isä Mika Peltonen pelasi KaMassa pääsarjaa kuusi kautta ja pääsi pronssiotteluihin saakka.
Jos Tiiasta puhutaan toisen polven pääsarjapelaajana, kannattaa kuitenkin viitata enemmänkin äitinsä Paulan (os. Lahjalahti) saavutuksiiin.
Paula voitti Suomen mestaruuden Vihdin Pallossa 1998, pelasi SM-sarjassa kahdeksan kauden (Ikaalinen, Vihti ja Kirittäret) aikana 184 ottelua, löi 15+129 ja toi 138 juoksua. Paula pelasi 25-vuotiaana uransa ainoan Itä–Lännen Sotkamossa 1999. Tiia pelaa 19-vuotiaana toisen naisten Itä–Läntensä 5.8. Sotkamossa.
– Ainakin työnteon ja harjoittelun lahja minulla on jo pienestä pitäen ollut. Koen, että minulla on vain taivas rajana, kunhan jaksan tehdä tunnollisesti töitä kehittyäkseni pelaajana. Sen takia olenkin usein turhan vaativa itseäni kohtaan. Kotona on kannustettu aina positiivisesti, mutta sen jälkeen usein myös ehdotettu tekemään jotain toisella kertaa toisin, Tiia kuvailee.
Joukkuekaverit Emilia Linna ja Tiia Peltonen viihdyttivät yleisöä Tampereen Itä-Lännessä viime vuonna. Kuva: Juuso Koro
Tiian rooli Pesäkarhuissa on muuttunut vauhdikkaasti muutamassa vuodessa. Debyyttikausi 2020 sisälsi runkosarjassa kuusi ottelua, yhden lyödyn ja yhdeksän tuotua juoksua. Mestaruuskauden runkosarjatilastot olivat 1+1/29, viime kesän 4+15/30 ja kuluvan kauden 18 ottelun jälkeen 5+37/14.
– Talvella tuli paljon lyöntitoistoja verkkoon, mutta isoin tekijä tämän kauden luvuissa on, että tytöt pelaavat edelläni hyvin ja tilanteita tulee liukuhihnalta.
Kumpi olisi mukavampi voittaa, lyöjäkuningattaren titteli vai kärkilyöntitilasto (jossa Peltonen on nelosena)?
– Enpä ole moista miettinyt! Kieltämättä lyönti on ollut hyvin risussa. Ehkä lyöjätilaston kärkipaikka voisi olla tämän kauden juttu, koska voihan olla, ettei toista näin hyvää tilaisuutta uralla enää tule!
Sanoo siis 19-vuotias pelaaja! Toki polttaja Peltosen tämän kauden kotiutusvastuu numerona neljä on johtunut pitkälti Susanna Puiston uran lopettamisesta ja Pesäkarhujen jokeriosaston kotiutusten yskimisestä.
Millaiseksi koet sisä- ja ulkopelisi suhteen?
– Ehkä sisäpeli painottuu hieman enemmän, vaikkapa 55–45, jos prosenteissa kuvailisi.
Toivottavasti Peltonen sentään pysyy pesäpalloilun parissa. Kun hänen kummisetänsä, 1990-luvun kaksinkertainen painonnoston olympiakävijä Janne Kanerva kuuli Tiian talven punttituloksista, tuli kehotus siirtyä keihäänheiton pariin.
Mikähän se punttitulos mahtoi olla?
– En tiedä, mistä punttituloksesta nyt on kyse. Olemme kummisedän kanssa puhuneet niin monen tekemämme punttiliikkeen tuloksista. Jotenkin lukemat tulivat puheeksi ylioppilasjuhlissani. Olen luvannut mennä kokeilemaan keihäänheittoa, kunhan sopiva mahdollisuus tulee, Peltonen virnistää.
Kesällä Peltonen keskittyy pesäpalloiluun tosissaan. Pelipäivänä häntä ei saa juurikaan häiritä. Taskurahaa töistä piti koota keväällä. Kerroit Pesäkarhujen sivuilla olleesi menneenä keväänä, siis 19-vuotiaana(!), Kankaanpäässä biologian sijaisopettajana. Oliko biologia paras aineesi kirjoituksissa?
– En edes kirjoittanut sitä! Kyllä sen opettaminen sijaisena yläasteella kuitenkin onnistui. Mietin jo viime syksynä, että keväällä kirjoitusten jälkeen aion mennä töihin, jotta saan säästettyä rahaa tulevia opiskeluvuosia varten. Ostin palkalla uuden tietokoneen opintoja varten.
Kai sinulla on jo sen verran hyvä agentti, että saat pelaamisesta ainakin saman tilin kuin opettajan sijaisuudesta?
– Jaa-a, kyllähän se niin taitaa olla, kuittaa Peltonen hieman vaivautuneena.
Pesäkarhujen sivujen mukaan myönnät, ettei ”junnumaisen höntyilyn taito ole päässyt unohtumaan”. Kerro lisää?
– Ekana vuonna Pesäkarhuissa sain maineen, että moni tekemiseni kentän ulkopuolella on junnumaista höntyilyä, sellaista härväämistä ja touhottamista. Vaikka ikää on tullut muutama vuosi lisää, myönnän sen yhä todeksi.
Teksti: Pasi Peltola
