Emma Körkkö teki rohkean päätöksen ja on nyt toistamiseen urallaan vuoden naispesäpalloilija!

Vuosi sitten tilanne oli toinen. Körkkö ehti jo hyvästellä pesäpallokentät pelaajan roolissa, mutta opiskelu- ja työkuvioiden muututtua elämä asettui Jyväskylään.

– Jostain helmikuusta asti mietin, että voisin ensi vuonna pelata. Kun aloimme Nallen (pelinjohtaja Jussi Viljanen) kanssa juttelemaan asiasta, puhuimmekin sitten jo yht’ äkkiä tästä kaudesta. Tämän jälkeen tuli korona ja kaikki meni uusiksi, emmekä voineet olla varmoja, pelattaisiinko edes koko kautta. Toukokuussa vasta olimme sitä mieltä, että voimme tehdä sopimuksen.

Se kannatti. Körkkö löysi peli-ilon, nautti pelaamisesta valtavasti kesän aikana ja oli tärkeä osa voittavaa joukkuetta.

Päätös tuntui erityisen oikealta

Pesäpallokauden päätösgaalassa Helsingissä Körkkö rohmusi läjäpäin palkintoja perjantaina. Vuoden naispesäpalloilija, kultaisen räpylän voittaja pelaajien äänestämänä, Puuilo-kultakypäräpelaaja, reilu urheilija ja tehopelaaja sai miettiä, miten palkinnot kuljetetaan kotiin Jyväskylään.

Ennen kuin kausi huipentui mestaruusjuhliin, sekä Körkkö itse että joukkue kävivät monenlaisia vaiheita läpi.

– Tosi haastava oli kesä niin kuin varmasti kaikilla muillakin. Kevään korona-aika tuli ja hirveä epätietoisuus kaikesta. Kun kuitenkin saimme kauden käyntiin, fiilikset olivat ihan älyttömän hyvät, Körkkö miettii.

Vahvistettuaan paluunsa pelikentille Turku-Pesiksen kasvatti allekirjoitti Kirittärien kanssa peräti kolmivuotisen jatkosopimuksen.

– Tiesin ottavani riskin siinä, että teen näin ison päätöksen. Jälkeenpäin kaikki on kuitenkin tuntunut vain hyvältä ja oikealta. Oikeastaan en edes ajatellut, että minulla olisi voinut olla näin oikea olo tehdystä päätöksestä ja että päätös oli niin hyvä.

Vuosi sitten Kirittäret uudistui rajusti, kun Virpi Hukka ja Emma Sallinen siirtyivät Manse PP:n riveihin Tampereelle ja Marjukka Urpelainen lopetti pelaajauransa. Körkkö myöntää, että liittyminen joukkueeseen kauden kynnyksellä aiheutti pientä jännitystä.

– Vähän jännitti tulla keväällä mukaan, kun tiesi, että joukkue on koko talven tehnyt töitä yhdessä. Hyvin se siitä kuitenkin lutviutui ja löysin paikkani joukkueesta. Suuri osa oli kuitenkin tuttuja ihmisiä.

– Koen, että tulen aika hyvin toimeen ihmisten kanssa, vaikka tuohon joukkueeseen olenkin suhteellisen voimakas persoona ja uskallan sanoa omat mielipiteeni. Ehkä kaudesta 2015 tai 2016 lähtien olen enemmän ottanut henkistä johtajuutta joukkueessa – en toki ole ainoa, ovat siellä tietysti Mäki-Maukolat (mestarijoukkueen 2020 kapteeni Eeva Mäki-Maukola) ja muut.

Joukkueen sisäinen ilmapiiri tuki onnistumista

Kirittärien uudistunut joukkue häikäisi heti alkukaudesta. Ensimmäinen tappiokin osui kohdalle vasta runkosarjan kolmanneksi viimeisessä ottelussa Lapualla. Ennen kaikkea joukkueesta huokuivat iloisuus ja positiivinen tekemisen meininki. Yhtenä osoituksena siitä nähtiin kunnaritanssi, josta katsojat jopa vieraskentilläkin syttyivät.

– Tik-Tok-sovelluksesta se syntyi, sieltä tuo biisi on peräisin. Alkukaudesta kunnarin tekijää ei saanut mennä onnittelemaan kolmoselle. Mietimme, että olisi kivaa keksiä jokin juttu, jonka voi tehdä kotipesässä.

– Yht’ äkkiä meitä oli siinä 5-6 pelaajaa, jotka suunnittelivat sen. Ei siinä montaa sekuntia tai minuuttia mennyt, kun tanssi oli jo valmis. Sovimme tekevämme näin aina, kun joku lyö kunnarin – ja siitä tulikin hitti.

Heti kotiavauksessa Ella Mäkelä kiersi ensi kertaa superpesisurallaan kunniaa ja muu joukkue seurasi esimerkkiä. Kirittäret hurjasteli runkosarjan 20 ottelussa 24 kunnaria, joista lyöjätilastossa kolmanneksi yltänyt Körkkö iski kahdeksan. Onnistumisten takaa Körkkö löytää paljon kiiteltävää joukkueen ilmapiiristä ja hengestä.

– Uskon, että jokainen pystyy tässä joukkueessa ja seurassa olemaan täysin oma itsensä – uskaltaa epäonnistua, mikä johtaa siihen, että uskaltaa myös olla onnistumassa tilanteissa ja ylittää itsensä.

– Tosi moni meistä pelasi parhaan kautensa tähän mennessä, kuten Nalle sanoi. Se juontaa juurensa siihen, että meillä on tällä kaudella ollut poikkeuksellisen hyvä joukkuehenki. Meillä on äärettömän kivaa yhdessä, minkäänlaisia konflikteja ei ole ollut. Todella hyvin on puhallettu kuuluisaan yhteen hiileen.

Kotiutuslyönteihin monipuolisuutta

Vaikka asiantuntijat olivatkin paikoin epäileväisiä kauden alla, Kirittäret vei jo kolmannen peräkkäisen Suomen mestaruuden. 2000-luvulla Jyväskylässä on juhlittu kultamitalia 11 kertaa. Runkosarjan loppua kohti tultaessa Körkkö alkoi enemmän ja enemmän vakuuttua joukkueen mahdollisuuksista mennä päätyyn asti.

– Lopullisesti siihen alkoi uskoa, kun voitimme Mansen runkosarjassa Tampereella. Siinä alkoi ajatella, että hei, ihan oikeasti me olemme kovia. Se oli jotenkin sellainen ratkaiseva hetki ja ainakin itselle tuli sellainen olo, että tästä voi tulla ihan hyvä juttu.

Mestareiden kauteen mahtui vain kaksi tappiota, kun Lapuan Virkiä vei runkosarjan kohtaamisen kotonaan nimiinsä ja aloitti välieräsarjan hakemalla vierasvoiton Hippokselta. Kirittäret kuitenkin kuittasi tappiot heti seuraavissa otteluissaan ja osoitti samalla henkistä lujuutta. Ennätystiiviisti pelatussa loppuottelusarjassa tamperelainen Manse PP kärsi mestareille kolmen päivän sisään kolme tappiota.

Samoin tulevaisuus näyttää valoisalta. Kirittäret on onnistunut niin kentällä kuin sen ulkopuolella ja joukkueen kasaaminen on hyvällä mallilla tulevia vuosia ajatellen. Fantastisen kauden jälkeen myös Körkkö suuntaa katseensa määrätietoisesti eteenpäin ja haluaa kehittyä vieläkin paremmaksi pesäpalloilijaksi.

– Haluan kotiutuspuoleen paljon enemmän monipuolisuutta. Tällä hetkellä kotiutuslyönnit eivät ole hirveän monipuoliset, siinä on paljon kehitettävää. Fyysisellä puolella haluan edelleen olla parempi ja pystyä monenlaisista asennoista suorittamaan ulkopelijuttuja.

Emma Körkkö

• Nykyinen seura: Kirittäret, Jyväskylä
• Kasvattajaseura: Turku-Pesis
• Aiemmat seurat: Turku-Pesis; Pesäkarhut, Pori; Rauman Lukko
• 302 superpesisottelussa 34+301=335 lyötyä, 316 tuotua ja 1457 kärkilyöntiä
• Vuoden pesäpalloilija 2016 ja 2020
• Seitsemän Itä-Länttä, kolme Liitto-Lehdistö-ottelua ja neljä B-tyttöjen Itä-Länttä
• Neljä SM-kultaa, kaksi SM-hopeaa, yksi SM-pronssi
• Kärkilyöntitilaston voittaja 2016, 2017, 2018 ja 2019
• Tehopelaaja 2020
• Paras kärkilyöntien onnistumisprosentti 2018
• Kultainen maila (pelaajien äänestämä paras sisäpelaaja) 2016
• Kultainen räpylä (pelaajien äänestämä paras ulkopelaaja) 2015-18 ja 2020