Videohaasto-oikeus käyttöön jo avausviikonlopun otteluissa Fuengirolassa
19.4.2024
Joukkueiden videohaasto-oikeus on alkavallakin kaudella käytössä kaikissa päälähetyksinä tuotettavissa Superpesis-otteluissa runkosarjassa ja pudotuspeleissä.
14.6.2022
Oulun Lipon Miika Keski-Petäjä syöksymässä ykköspesälle. Kuva: Jussi Määttä
Miesten ykköspesiksestä nousee ensi kaudelle vähintään yksi joukkue Superpesikseen, sillä sarjassa on sisäinen nousukarsinta. Yli neljänkymmenen vuoden ajan pääsarjan alla pelattu ykköspesis on nykyisellään kovatasoinen ja kehittävä sarja nuorille pelaajille. 24 runkosarjaottelua sisältävää kautta on tahkottu noin kolmasosa, joten otetaan tarkasteluun sarjaa pelaavien joukkueiden alkukauden esitykset.
Sarjaa arveltiin ennakkoon tasaiseksi ja siltä se tällä hetkellä näyttää. Kärkeen povatut Oulun Lippo ja Puijon Pesis miehittävät sijoja 1 ja 3, mutta koko kärkikahdeksikko on kahdeksan pisteen sisällä. Sarjakasi Loimaa on lisäksi pelannut pari peliä yläpuolellaan olevia vähemmän. Tasaisuudesta kertoo myös se, että kolmen pisteen ottaminen ei ole ollut kenellekään helppoa. Esim. sarjakärki Lipon kahdeksasta voitosta kolme on kahden pisteen arvoisia ja sama trendi koskee myös muita kärkiseuroja. Sarjan hännillä alkaa oma nelikko vähitellen erottua. Hankalin tilanne on tällä hetkellä peränpitäjä Alavudella, joka seilaa tällä hetkellä kuuden pelin tappioputkessa. Pykälää ylempänä majailevalle Kannuksella tappioita on jonossa jo seitsemän. Supervuorot ovat olleet erityisen vaikeita: neljä yritystä – neljä tappiota. Muutamia makoisia yllätyksiä on nähty, esimerkkeinä juuri Kannuksen voitto Puijosta avauskierroksella ja Simon Kirin puhdas voitto Oulusta, jota joukkue aikoi juhlia huolella.
Kärkijoukkue pelaa tällä hetkellä lukkari Miika Keski-Petäjän johdolla erinomaista ulkopeliä antaen vain kolme juoksua ottelua kohden vastustajalle. Se riittää käytännössä aina voittoon, jos sisäpeli vähänkin pyörähtää. Kokoonpano on hieman elänyt, kärkinelikossa ainoastaan Kasperi Salmela on pitänyt tolpat hihoissaan. Numeroita 2–4 pelinjohtaja Markku Hylkilä on vaihdellut etsien parasta kokonaisuutta ja muutenkin kokoonpanossa on käynyt 15 pelaajaa, joista lupaava Tino Alaspää on puuttunut alkupelien jälkeen ulkokentältä loukkaantumisen takia. Parhaiten vaihtohommissa ovat onnistuneet Jonne Luhtavaara sekä Keski-Petäjä, vaikka myös koppari Ari Lankinen on nähty välillä ykköskärjessä. Kokenut Harri Kolehmainen on tärkeä pelaaja sisällä ja ulkona ja johtaa joukkueen sisäistä etenijätilastoa. Kotiuttaminen on pitkälti jokerikaksikon Marko Pelkonen–Aapo Hiltunen varassa. Yhdeksikkö kaipaisi merkkikotiuttajaa. Lippo on selkein suosikki osallistumaan kauden päätteeksi nousukarsintoihin.
Koplan reservijoukkue on ehtinyt pelata jo 10 ottelua, pääosin hyvällä menestyksellä. Kärkikolmikko Miki Likander–Eemeli Laine–Aapo Kinnunen on sementoitu, eikä suotta. Parhaiten kolmikosta suorittaa tällä hetkellä Kinnunen. Muuten Juuso Ilanderin kokoonpano on elänyt ja jo 17 peluria on päässyt näyttämään taitojaan. Joukkueessa on nähty tällä kaudella superista tuttuja nimiä, kuten Iiro Nokkala ja Kristian Malikine. Myös Teemu Nikkanen kävi loukkaantumisen jälkeen hakemassa pelituntumaa divarista. Lukkari Elias Pitkänen taas piipahti pääsarjan puolella vuokralla Koskenkorvalla. Joukkueen ykköskotiuttaja on jokeri Atte Brandt, jota Pitkänen hyvin säestää. Molemmat lyövät pinnoja tällä hetkellä n. 50 %:lla. Hyvää juniorityötä pitkäjänteisesti rakentanut KPL on jo pitkään havitellut todellista farmijoukkuetta ja urheilullisesti selkein ratkaisu on toteuttaa se omassa organisaatiossa, kuten Sotkamo näytti viime vuosikymmenellä pariin otteeseen. Kauden tulos voi olla mitä tahansa (nousukarsintojahan joukkue ei saa pelata), mutta kyse on pelaajista. Ykkösarjavuosina tehtävä kehitys on sijoitus tulevaisuuteen ja se tulee antamaan Kouvolalle eväät olla pesisdynastia 2020-luvulla.
Kuopiolaisten alkukausi on ollut lupaava. Kuuden ottelun voittoputki tosin katkesi viime syksyn painajaisen Jyväskylän Lohen toimesta, mutta muuten älyllään iskevät ovat suoriutuneet alustaan hyvin. Ykköskärki on hieman elänyt, mutta on nyt muodossa Ilari Penttinen–Miro Kähkönen–Waltteri Hämäläinen, joista varsinkin Hämäläinen pelaa hienoa alkukautta. Pelinjohtaja Altti-Jussi Ronkaisen kokoonpano on vaihdellut varsin paljon, kiilaan on juossut jo 17 eri pelaajaa. Viime kaudella ongelmaksi muodostuneesta juoksujen lyönnistä kantaa vastuuta Suomensarjasta löytynyt Mikko Lukkari, joka on lyönyt pinnoja lähes 70 %:llä (prosenteissa on huomioitava kuitenkin kotiutustaktiikka, joka antaa lyödä riskillä viimeisellä – usein laittomaksi). Hyvää tukea antavat toinen erinomainen hankinta, Nurmon kasvatti Joonas Riikilä sekä Hämäläinen. Erinomaiseen ulkopeliin on tarjolla kaksikin hyvää lukkaria, Joensuun kasvatti Seeti Surakka ja pöytyäläislähtöinen Heikki Rantanen.
Oranssipaitojen alkukausi on ollut tasainen. Ulkopeli on antanut mahdollisuuksia pisteisiin, sillä sisäpeli on kärkinelikon vaatimattominta, alle 6 juoksua per ottelu. Kokoonpano onkin muuttunut hieman lähes joka otteluun ja peräti 18 pelaajaa onkin ehtinyt jo näyttää taitojaan. Ykköskärjessä ovat jatkuvasti pysyneet vain Nino Muuruvirta ja lukkari Elias Lahti. Muuruvirta varsinkin pelaa hyvää sisäpeliä (yli 75 %), mutta kalpenee silti joukkueen tärkeimmän sisäpelaajan Henri Heikkilän edessä. Vaihtajajokerina/linjassa pelaavan Heikkilän onnistumiset huitelevat ällistyttävästi melkein 90 %:ssa. Takatilanteita ympyräkaupungin joukkue onkin tehnyt n. 16 ottelua kohden, mutta kotiuttaminen on ollut haastavaa. Juha Leskinen ja Lasse Vuorela ovat lyöneet eniten, mutta molempien tehot ovat 30 %:n luokkaa. Viime viikolla lopulta kokoonpanoon toipuneelta Joosua Rätöltä odotetaan tähän tilanteeseen apuja.
Viime syksynä hienon tarinan rakentanut Lohi majailee sarjaviitosena hyvissä asemissa. Lohella on ollut Haminan tapaan haasteita sisäpelinsä kanssa. Jo yhdeksän kertaa joukkue on pelannut jakson, jossa se on lyönyt korkeintaan yhden juoksun. Niinpä kolmen pisteen voittojen sarake näyttää nollaa. Ulkopeli on kuitenkin antanut mahdollisuuden pisteisiin jokaisessa ottelussa, viime lauantain Oulun romahdusta lukuun ottamatta. Sisäpelin onnistujia ovat olleet ykköskärjessä eri numeroilla esiintyneet Matias Kauppinen, Alex Leinonen ja Valtteri Havukainen. Kotiuttamisessa aina aurinkoisen isännillä riittää haasteita, parhaiten ovat onnistuneet Juuso Tajakka ja Aleksi Karttunen, mutta tehoissa on parantamisen varaa. Etenijöiden vähyys tulee sarjan mittaan haasteeksi, mutta Lohi voi silti jatkoon kimmertäessään olla hankala haavitettava syksyn keleissä pelattavilla jaksoilla, joissa yksi juoksu on kova juttu.
Lapin pesäpalloylpeys on ollut vaikea vastustaja kaikille. Joukkueen kaikki jaksot ovat käytännössä yhden juoksun pelejä suuntaan tai toiseen ja niinpä joukkue onkin jäänyt vain kerran ilman sarjapisteitä tällä kaudella. Toisaalta puhtaita voittojakin on vain yksi, joka tuli siis Oulun Liposta. Ykköskärjessä peliä pyörittävät ex-Lippo Aki Toikka, Santeri Pulkkinen ja Pekka Hepokangas. Kärkimiehenä puolestaan on käynyt useampikin yrittäjä. Tilanteita joukkue on tehnyt lähes 15 per ottelu, joten sisäpeli on kohtalaista, vaikkei aivan huippuprosentteja kellään olekaan. Kotiuttamisen päävastuu on Nousiaisen veljeksillä Juuso ja Joona, joista varsinkin Juuso pelaa hyvää kautta, myös ulkopelin johtajana lukkarina. Muita up:n tärkeitä palasia ovat Hepokangas edessä ja linjan Valtteri Kleemola.
Perinteikäs Alajärvi on tällä hetkellä vankasti keskiryhmässä vain voiton päässä pudotuspelipaikasta. Joukkueen ulkopeli on Lipon jälkeen sarjan parasta, suurin jaksotappio on tullut yhden juoksun erolla! Paremman sijoituksen esteenä on toistaiseksi ollut sisäpeli. Ja siinä erityisesti kotiuttaminen, sillä tilanteita Kitron isännät rakentavat helposti yli 16 jokaiseen otteluun. Kärkikolmikko Elmeri Koivusalmi–Mikael Penninkangas–Nestori Yli-Sissala on lukittu kiinni ja kolmikko hoitaakin roolinsa tehokkaasti. Juoksun lyömisessä päävastuu on ollut lukkari Antti Toivolalla ja Ville Keltinkankaalla. Keskipalkkia on välillä vaihdeltu, sillä Toivola (10/23) tarvitsee tulitukea. Varsinaista lyöjäjokeria ei ole ollut. Juho Ihamäki on sellainen välillä, mutta pelaa myös ulkokentällä.
Kovana kotijoukkueena tunnettu LP on tällä kaudella nirhannut niukat voitot kotiotteluistaan, ja bonuksena hakenut vielä täydet vieraspisteet Alavudelta. Sijoitus on vasta kahdeksas, mutta pelejäkin on pelattuna vasta kuusi, kaksi vähemmän kuin useimmilla muilla. Kuitenkin jo 17 pelaajaa on nähty kokoonpanossa, joten kierrätystä tapahtuu. Kärjen paletti on kuitenkin pysynyt. Päävaihtajat ovat Niko Julin ja Tahkosta vuoden lainalla oleva Samu Kyhyräinen. Kärjessä kulkee joko Akseli Åberg tai Mansesta takaisin tullut Tomi Lehtonen. Kotiutusvastuu on kahden Tommin harteilla, joista Angervisto on ollut tehokkaampi kuin Malinen. Juoksuja LP on tehnyt toiseksi vähiten, mutta varsinkin kotona puolustus pitää, sillä kolmessa kotipelissään Loimaa on antanut vierailleen varsinaisella peliajalla yhteensä seitsemän juoksua.
Sarjatulokas Haapajärvi nousi jumbopaikalta yhdeksänneksi ottamalla kaksi peräkkäistä voittoa paikallisvastus Kannuksesta. Sarjaohjelma ei ole ollut helpoin, joten 7 pistettä on tässä vaiheessa tyydyttävä tulos. Varsinkin, kun pisteet on kerätty yhteensä 26 lyödyllä juoksulla. Kokoonpano on elänyt oikeastaan koko ajan: Ilari Kauhanen kärjessä ja Riku Kyllönen kakkosena ovat pitäneet paikkansa. Aleksanteri Huotari olisi hyvä päävaihtaja, mutta Sotkamo tarvitsi farmipelaajansa takaisin superpesikseen. Juoksut ovat lyöneet käytännössä jokeri Kai Pätsi (6/19) ja Jari Hiltunen (5/7). Kun kokoonpano muuttuu paljon, käy myös tilanteiden teko vaikeaksi. HP-K tekee niitä tällä hetkellä alle kahdeksan ottelua kohden, ja se tulee jatkuessaan pidemmän päälle tekemään otteluista vaikeita.
Viime kaudeksi ykköspesikseen noussut Ikaalisten Tarmo on sarjassa aika lailla odotetulla sijallaan kymmenentenä. Jo 17 pelaajaa käyttänyt Tarmo on pyörittänyt rulettiaan, mutta ykköskärki ei ole vakioitunut. Parhaiten vaihtotehtävissä ovat onnistuneet Leevi Lehto ja Sampo Lähdesmäki. Myös Mikko Pauna on täyttänyt ruutunsa. Kotiutuksesta vastaa lähes yksin kokenut Jukka Lankinen, mutta prosentti on tällä hetkellä vain vähän yli 30. Viime ottelussa Haminaa vastaan Ikaalinen yllätti rakentamalla peräti 25 tilannetta, kun keskiarvo oli ennen sitä alle yhdeksän. Olisiko se merkki toimivasta kokoonpanosta? Ulkopeli on melko hyvää, vastustaja tekee juoksuja vähän yli kuusi per ottelu. Sillä määrällä tulee välillä jaksovoittoja. Lukkarina joukkue on käyttänyt sekä Rasmus Paanasta että Joni Aaltoa.
Neljättä kautta ykköspesiksessä esiintyvä Ura kyntää tällä hetkellä syvällä, kun peräkkäisiä tappioita on jo seitsemän. Neljä niistä on kuitenkin tullut vasta supervuorossa tai kotiutuksissa, joten tilanne ei ole aivan synkin mahdollinen. Sisäpeli tuottaa yli 12 tilannetta ottelua kohden, vaikka kokoonpano elääkin jatkuvasti. Teemu Hollanti tai Aleksi Patrikka on hyvä kärki ja Konsta Launonen ottanee jatkossa numeron kaksi. Kolmoseksi onkin tarjolla ehdokkaita ja pelinjohtaja Eetu Rekosen on löydettävä siihen oikea pelaaja. Ura käyttää kahta kotiuttajajokeria, joista Juho Ammesmäki on ollut tehokkaampi kuin paljon enemmän vastuuta saanut kokenut Tuomo Rautio. Ulkopeliä johtaa vielä viime kaudella Hyvinkään Tahkossa syötellyt Joona Iivonen, jonka veli Elmeri lukkaroi Loimaan Palloilijoissa. Muita ulkopelin tärkeitä palasia ovat kakkospolttaja Eliel Koskela ja Ruuskan veljessarjan Vili 2-vahtina.
Alavuden tilanne näyttää tällä hetkellä heikoimmalta. Annettuja juoksuja on yli yhdeksän per ottelu, ja tilanteita joukkue on rakentanut alle kymmenen peliä kohden, joten tämä suhde pitää saada paremmaksi. Kokoonpanossa on käynyt 16 pelaajaa, mutta oikeaa koostumusta ei tunnu löytyvän. Parhaiten sisällä ovat onnistuneet kärkimies Elmeri Antila sekä vaihtajista Eemeli Jaakkola ja Miika Anttila. Koskenkorva-laina Aapeli Suvisalmi on ollut sisällä onnistuja, mutta on pelannut vain neljä ottelua. Kotiutuksessa kokenut Anttila on ollut hyvä (11/16). Eniten on tukea tullut jokeri Lauri Juurakolta. Vimpelin farmijoukkueena APV:ssä ovat esiintyneet myös mm. Ville Takala ja Atte Kortehisto. Ulkopelissä on lukkarina nähty sekä Oskari Mäkelä että Eemeli Lassila. Muita ulkokentän tärkeitä palasia ovat kokenut koppari Mikko Hakomäki ja linjan Anttila. Kaikkiaan kokoonpanosta löytyy sarjatasolla pärjäämiseen tarvittavat elementit, kunhan tuskastuttava tappioputki ensiksi saataisiin poikki.
Kuten huomataan, suurimmalla osalla joukkueista on haasteita juoksujen lyömisen kanssa ja sarjaa hallitsee ulkopelin paremmuus sisäpeliin nähden. Tämä juontuu siitä, että etenemis- ja lyöntivoimaisimmat pelaajat karkaavat sarjasta nopeasti sarjatasoa ylemmäksi. Farmiyhteistyöt ovat yksi osatekijä siihen, että useammalla joukkueella kokoonpano on elänyt alkukaudella enemmän kuin joukkueen valmennus haluaisi.
Sarjassa pelaa runsaasti mielenkiintoisia nimiä ja tulevaisuuden Superpesiskasvoja, tosin aivan kuumimmat kotiuttajat eivät vielä ole syrjäyttämässä pääsarjan. Tilastoja hallitsevat tässä vaiheessa Kouvolan, Puijon, Lipon ja Haminan pelaajat ja nämä joukkueethan ovat sarjan kärkinelikossa.
Sarjajärjestelmän mukaan runkosarjan neljä parasta (tai neljä viidestä, jos KPL pitää paikkansa neljän joukossa) pelaavat paikasta loppuotteluun sarjan sisäisissä välierissä paras kolmesta -järjestelmällä. Välierien voittajat pelaavat loppuottelusarjan paras viidestä, jonka voittaja nousee Superpesikseen ja häviäjä jatkaa superpesiskarsintaan Superpesiksen sijoille 11–12 päätyneiden joukkueiden karsinnan voittajaa vastaan.
Näihin todella mielenkiintoisiin karsintavaiheisiin palaamme myöhemmässä vaiheessa kautta. Muistutuksena vielä pesiksen ystäville ja uusille seuraajille, että Superpesiksen lisäksi kaikki ykköspesiksen ottelut näkyvät Ruutu-palvelussa, jos ei pääse seuraamaan viihdyttävää sarjaa säännöllisesti paikan päälle.
Teksti: H. Isotalo
19.4.2024
Joukkueiden videohaasto-oikeus on alkavallakin kaudella käytössä kaikissa päälähetyksinä tuotettavissa Superpesis-otteluissa runkosarjassa ja pudotuspeleissä.
18.4.2024
18.4.2024
Superpesis-kausi lähtee käyntiin Espanjan Fuengirolassa ensi viikolla. Ennakko-odotukset povaavat sekä naisten että miesten sarjoihin pieniä marginaaleja sekä huimia ja tasaisia jännitysnäytelmiä. Jopa yksittäinen tilanne voi kääntää tärkeän ottelun kulun.