Superpesistä nähdään jälleen tulevana kesänä Ylen kanavilla
28.3.2024
Superpesiskausi käynnistyy Ylellä perjantaina 10. toukokuuta miesten ottelulla Kouvolan Pallonlyöjien ja Joensuun Mailan välillä.
28.6.2022
Ida Lähde edustaa Porin Pesäkarhuja. Kuva: Topi-Aleksi Lohiranta
Pesäpallossa ei ole vielä käytössä kunnollista ulkopelitilastointia, joten hyviä ulkopelaajia on hankala erottaa toisistaan muuten kuin silmällä. Hyvää ulkopelaamista on vaikea erottaa myös siitä syystä, että se tarkoittaa muutakin kuin palojen tekemistä. Hyvät ulkopelaajat ovat usein sellaisia, jotka saavat kohdalleen vähän lyöntejä ja sellaisia, jotka tekevät vierellään pelaavista parempia. Hyvä esimerkki asiasta on kaksikko Tuomas Jussila–Mikko Kemppainen, joista Kemppainen lopetti ansiokkaan pelaajauransa viime kauteen. Jussila on kaksikosta selvästi tunnetumpi, mutta Kemppaista on paljon kiittäminen siitä, kuinka helpoksi Jussilan ulkopeli muuttui JoMan sumpussa Kemppaisen pelattua vaihtotilanteissa hänen selkänsä takana heittävänä vahtina. Parhaat ulkopelaajat, joiden rooli sisäpelissä on pienempi, ovat pesisväen keskuudessa laajasti tiedossa. Tunnetuimpia nimiä ovat Severi Lassila, Iiro Kuosa ja Valtteri Luoma. Seuraavaksi listaamme viisi erityisesti ulkopeliosaamisensa takia lisähuomiota ansaitsevaa pelaajaa.
Pelaa meritoituneemman etupelaaja Hannes Pekkisen vierellä ja hänen sisäpeliroolinsa on joukkueessa varsin pieni. Lehikoinen ei sen takia nouse keskusteluissa usein esille, sillä huomio kiinnittyy ennemmin joukkueen muihin nimekkäämpiin pelaajiin. Kuuluu kuitenkin pelipaikallaan etukentällä sarjan viiden parhaan etukenttäpelaajan joukkoon ja hyvänä päivänä hän on paikkansa paras pelaaja. Heikkouksia ulkopelaamisesta on hankala löytää. Pelaa etukentän hankalimmat paikat vaihtotilanteiden rajamiehenä vastuullaan sekä rajakovat että -pienet. Lehikoinen on todella hyvä napsimaan kovia kiinni läheltä kotipesää hyvillä reaktioillaan. Lisäksi hän kykenee tekemään paloja todella laadukkaista pienistä lyönneistä nopeasti lähtevällä ja terävällä heitollaan. Heitto lähtee laadukkaasti vaikeistakin asennoista. Ehdottomasti seuraamisen arvoinen pelaaja erityisesti ulkokentällä.
Monet tuntevan Matiaksen hyvänä sisäpelaajana, mutta harvemmin huomataan, kuinka hyvä hän on oikeasti siepparin roolissaan. Uskaltaa pelata todella läheltä molemmissa vaihtotilanteissa, eikä miehestä ole aistittavissa minkäännäköistä pallon pelkoa johtuen hänen erinomaisesta pelinlukutaidostaan. Hän tuntee hyvin vastustajien kovan uhkan ja kunkin käyttämät lyönnit. Tämän vuoksi hän tietää, kenen kohdalla on syytä väistää ja kenen kohdalla kovan uhka on vain silmänlumetta. Pelaa sarjassa parhaiten etupelaajalle tyypillistä läheltä keskeen taktiikkaa. Pirullinen ohitettava mailan varressa, sillä hänen räpylänsä ilmestyy aina jostain myös ohitusnäpyn tielle. Sarjan paras kakkostilanteen sieppari.
Monet tietävät Jussi Korhosen kyvyt kolmoskopparin tontilla, mutta eivät vielä kaikki. Pelaa takakentällä todella eleettömästi, eikä lipsahduksia juuri tule. Mahdollistaa joukkueelleen takatilannepelaamisen käytännössä pelkällä lähitappikuviolla (kutsutaan myös Oulu-kuvioksi), sillä hänen ollessa kolmoskopparina ei muita kuvioita oikeastaan ole järkeä pelata. On yksi harvoista koppareista, joka on pystynyt ja pystyy tekemään paloja myös ’väärä pois’–merkin välilyönneistä. Lisäksi häneltä on nähty huimia paloja myös keskelle taakse suuntautuneista kumuroista, joissa heitto täytyy suorittaa pyörähtämällä. Erityisesti Korhosen arvoa takakentällä nostaa se, että hänen suoritusvarmuutensa heitto-kiinniottoyhdistelmän osalta on huippuluokkaa. On erittäin harvinainen näky, että Korhonen pomputtelisi väliin uponnutta kumuraa, sillä hän osaa rytmittää suorituksen kohdalleen, siinä ei ole ylimääräisiä liikkeitä ja heitto irtoaa kädestä todella nopeasti.
Sarjan paras vähiten tunnettu lukkari. Häntä voidaan pitää jopa piilossa pysyneenä salaisuutena. Tämä johtuu varmasti suuresti siitä, että Surakka on nuori pelaaja, joka pelaa lähtökohtaisesti sarjassa alempaan kastiin kuuluvassa joukkueessa. Lisäksi hänen sisäpeliroolinsa on pieni. Surakka on lukkarina ennen kaikkea taktinen ja röyhkeä, ja hallitsee myös lautasta peukalokierteellään todella mainiosti. Ei anna pelissä juurikaan helppoja syöttöjä eikä myöskään jätä väärän paikkoja käyttämättä. Sisäpelissä häntä vastaan pelaaminen on erityisen ikävää siitä syystä, että hän rikkoo kaavoja. Koskaan ei voi olla aivan varma siitä, millaisia syöttöjä hän meinaa seuraavaksi syöttää. Kaarella olevat vääränhuutajat eivät näin ollen kykene valmistautumaan huutamaan tiettyjä vääriä. Väärien huuto myöhästyy usein ratkaisevasti ja Surakka pääsee napsimaan etenijöistä maukkaita kärpäsiä. Vahva ehdokas lähivuosina nousemaan vuoden lukkariksi.
Lehtisellä on paljon samoja ominaisuuksia kuin edellä mainitulla Surakalla. Hän on kaksikosta hieman kokeneempi ja myös hänen suurin vahvuutensa on mainio pelipää. Ei dominoi lautasen äärellä fysiikallaan, mutta paikkaa puutteitaan loistavasti syötöillään. Lehtinen osaa syöttää todella hyvin tuomarin matalalinjan rajoille. Tällä hän saa pelattua etenijöiltä mahdollisimman paljon aikaa pois. Lehtinen osaa käyttää myös todella hyvin erilaisia pieniä lautasvääriä, eikä hän epäröi tarjota lyöjälle putkeen kolmea taktista väärää syöttöä, mikäli hän tilanteen niin aistii. Erityisen taitava Lehtinen on haistamaan takatilanteessa sisäpelijoukkueen lentomerkit. Pelinjohtajat joutuvat sen vuoksi epäröimään hänen kohdallaan lennolla kotiin ottamista, ettei Lehtisen linkku taas osuisi kohdalleen. Lehtisen ansiota on, että JymyJussit ovat onnistuneet pelaamaan tällä kaudella pitävää ulkopeliä.
Siirtyi täksi kaudeksi Kempeleestä Seinäjoen polttolinjaan, ollen mainio täsmähankinta välieräpaikkaa tavoittelevalle joukkueelle. Ojala on pelaajatyypiltään hyvin liikkuva linjapelaaja, jonka vahvuus on ennen kaikkea ulkopeli. Hän pystyy pelaamaan linjassa suuressa roolissa liikkeensä ja myös heittokätensä ansiosta. Hänen heittovoimansa mahdollistaa takatilanteessa erityisesti syvyyspelaamisen, sillä hän pystyy polttamaan etenijöitä kovalla kädellään kauempaakin.
Lapuan Virkiän tähtisikermässä löytyy useita naisten superpesistasolle laadukkaita, eivätkä kaikki varmasti tule huomatuksi omilta taidoiltaan. Yksi hieman pimentoon jäänyt pelaaja on Ronkainen, joka pelaa ulkopelissä tärkeää kolmoskopparin tonttia ja on sisällä parhaimmillaan vaihtajana. Kolmoskopparina Ronkainen on ennen kaikkea varma ja pystyy pelaamaan laajalla säteellä. Heitto lähtee kädestä mukavasti, eikä syöksykoppikaan ole hänelle poikkeuksellinen suoritus. Pelaajana hän on ennen kaikkea monipuolinen ja pystyy tarvittaessa lähes rooliin kuin rooliin. Hänen tärkeytensä joukkueelle ilmenee parhaiten luotettavana muiden pelaajien tukijana.
Pelaajana varmasti monelle naispesiksen seuraajalle tuttu. Hän on edustanut viime vuosina Manse PP:tä ja tällä hetkellä Porin Pesäkarhuja. Molemmat joukkueet ovat olleet viime vuosien ajan sarjan kärkipään joukkueita, ja niistä löytyy useita huippupelaajia. Siitä johtuen Lähde ei ole noussut otsikoissa välttämättä aivan muiden huippupelaajien luminositeettiin. On kuitenkin sarjan viiden parhaan ulkopelaajan joukossa. Saa yleisön haltioihinsa ennen kaikkea tehokkaasti vasemmasta kädestään lähtevillä polttoheitoillaan. Täydessä pelikunnossa ollessaan dominoivampaa ulkopelaajaa on vaikea löytää ja kisa huipulla on kuitenkin kohtalaisen kova.
Karjanlahteen, jos johonkuhun sopii termi “tolppalukkari”. Varma ja korkea tolppasyöttö on todella tehokas ase erityisesti joukkueita vastaan, joiden lyöjiltä ei löydy arsenaalistaan varmaa pystymailalyöntiä. Karjalahden varma tolppasyöttö yhdistettynä jussittarien hyvin sijoittuvaan ja liikkuvaan ulkokenttään, on pahimmillaan todella inhottava yhdistelmä erityisesti vastustajien kärkietenijöille nollatilanteessa. Karjalahden vahvuuksiin kuuluu lisäksi hyvä taktinen ymmärrys ja taktiset väärät osuvat usein kipakasti kohdilleen.
Täksi kaudeksi Hyvinkäältä Lapualle siirtynyt lautasen haltija, kuuluu sarjan kärkipäähän pelipaikallaan. Hän on kuitenkin vielä tähän mennessä jäänyt lukkarikeskusteluissa kollegoidensa varjoon. Osin varmasti siksi, että vasta tällä kaudella hän pelaa joukkueessa, jolla on mahdollisuudet jopa mestaruuteen saakka. Heikkilä on tällä hetkellä yksi naisten superpesiksen parhaita lukkareita. Ennen kaikkea hänen vahvuuteensa on monipuolisuus. Usein naislukkareiden hyvyys perustuu yksittäiseen huippuominaisuuteen mutta Heikkilän kohdalla tilanne on toisin. Hänellä on suhteellisen varma tolppa nollatilanteessa, hän heittää hyvin ja hakee näpyt terävästi. Myös syötön hallinta ja taktisten väärien käyttö kestää vertailun, joten Heikkilästä on varmasti paljon iloa lapualaiselle menestykseen ja hyviin lukkareihin tottuneelle pesisyleisölle.
Teksti: H. Isotalo
28.3.2024
Superpesiskausi käynnistyy Ylellä perjantaina 10. toukokuuta miesten ottelulla Kouvolan Pallonlyöjien ja Joensuun Mailan välillä.
27.3.2024
Miesten Talvisuperin Suomen mestari ratkeaa huhtikuun ensimmäisenä viikonloppuna Joensuu Areenalla. Mestaruudesta taistelevat Manse PP, Joensuun Maila, Kouvolan Pallonlyöjät ja Kempeleen Kiri.
24.3.2024
Naisten Talvisuperin finaaliviikon jälkimmäinen päivä tarjosi viihdyttävää pesäpalloa. Lapuan Virkiästä tuli kautta aikain ensimmäinen Talvisuper-mestari tappiottoman talvikauden siivittämänä.