Kommentti: Pesäpalloväen joulu on käsillä

Ensimmäinen miesten Itä-Länsi pelattiin Hesperian kentällä 2. lokakuuta 1932, eli tänä vuonna tulee kuluneeksi 90 vuotta Tahko Pihkalan heittämästä tuon ensimmäisen arvo-ottelun avausheitosta. Tuolloin Suomen mestaruudesta pelattiin kaksilohkoisena suursarjana. Molemmissa lohkoissa pelasi neljä joukkuetta. Itälohkon muodostivat Lahden Maila-Veikot, Haminan Palloilijat, Viipurin Pallonlyöjät ja Joensuun Palloseura. Länsilohkossa pelasivat Riihimäen Pallonlyöjät, Helsingin Pallo-Toverit, Toijalan Pallo-Veikot ja Loimaan Palloilijat. Alkuperäinen jako Itään ja Länteen perustuu tähän suursarjan lohkojakoon maakuntien mukaan. Itse otteluun pelaajia valittiin pääsarjajoukkueiden ulkopuolelta, kuten vuosikymmeniä oli tapana. Idässä ei ollut Joensuun pelaajia, mutta Kuusankosken Veto ja Kuusankosken Into olivat edustettuna. Lännen joukkueessa taas pelasi kolme pelaajaa Helsingin Pallonlyöjistä, jotka eivät juuri tuolloin pelanneet pääsarjassa. Loimaan pelaajia ei valittu.

Ottelu pelattiin Suursarjan lohkovoittajien kaksiosaista loppuottelua seuranneena viikonloppuna, joka meni lokakuun puolelle. Sää oli sateinen, mutta ottelua seurasi 2000 katsojaa ja se tuli myös suorana radiosta. Itä, jolla oli neljä mestarijoukkue Lahden pelaajaa, oli lehtitietojen perusteella ennakkosuosikki. Voiton ottelusta korjasi kuitenkin Länsi.

Vaikka pesiksen sukujuuret ovat myös yhdysvaltalaisen baseballin puolella ja Amerikassa on keksitty jos jonkinlaista show-tapahtumaa, ei kotimaisen arvo-ottelumme alkuperäisidea ole peräisin ison veden takaa. Baseballin perinteinen, tänä vuonna heinäkuun puolivälin jälkeen pelattava National Leaguen ja American Leaguen All Stars-ottelu, lempinimeltään ”Midsummer Classic”, pelattiin nimittäin ensimmäisen kerran vuonna 1933! Tuon ottelun piti olla aikoinaan kertaluontoinen tapaus, mutta kiinnostuksen myötä huomattiin, että järjestämiselle on tilausta vuosittain. Pesäpallossa Itä–Länsi-ottelun synty liittyy Lahden Maila-Veikkojen ja muun Suomen parhaimmiston kohtaamiseen kauden 1932 alla sillä ajatuksella, että pärjääkö ”maajoukkue” mestareita vastaan (kyllä pärjäsi ja voitti suurinumeroisesti). Kesäkuussa tehtiin PPL:ssa päätös lajin kymmenvuotisjuhlallisuuksien kunniaksi pelattavasta yhdistetyn Idän ja yhdistetyn Lännen ottelusta. Ottelua suunniteltiin heti jokavuotiseksi ja ajatus ”maaottelun” kiertämisestä ympäri Suomea esitettiin myös heti. Näinpä Hesperiassa hävinneen Idän lukkari Olli Veijola (myös yksi valitsijoista) totesikin pelin jälkeen: ”ensi vuonna yritetään uudelleen”.

Ja siitä se lähti. Seuraavana vuonna Hesperiassa oli 4000 katsojaa ja tapahtuma on pitänyt paikkansa Suomen suosituimpana tähdistöotteluna. Odotukset Tampereen Kaupin vastavalmistuneen stadionin Itä–Länsiin ovat korkealla.

A-pojat pelasivat ensimmäisen kerran Harjavallalla 1958, B-tytöt Kankaanpäässä ja B-pojat Haminassa, molemmat 1977. Junioreiden otteluissa on nykyisellään se pieni harmi, että osa parhaista juniori-ikäisistä pelaa jo aikuisten ottelussa. Onneksi laadukkaita pelaajia riittää supertähtien takaa esille nostettaviksi juuri junioripeleissä, jotka tänäkin vuonna televisioidaan Ruudussa.

Naisten ottelu pelattiin ensimmäisen kerran Kuopiossa syyskuussa 1961. Pitkään miesten ja naisten ottelut pelattiin eri paikkakunnilla. Helsinkihän hallitsi miesten tapahtuman isännöintiä aina 1980-luvulle saakka, mutta naisten ottelu on pelattu pääkaupungissa vain kymmenen kertaa. Samoin ottelun pelaaminen syksyllä kauden päätteeksi tai ennen viimeisiä sarjakierroksia oli perinne. Pudotuspelien tulo osaksi sarjakautta 1980-luvun lopussa johti siihen, että Superpesisaikana vuodesta 1990 lähtien ottelut on pelattu juhannusta seuraavan viikonlopun ja elokuun alun välisenä aikana. Siten suomalainen Itä-Länsi on myös keskikesän klassikkopeli. Vuodesta 1993 alkaen miesten ja naisten ottelut sekä vanhimpien junioreiden pelit on keskitetty samalle paikkakunnalle, ja tästä on muotoutunut pesäpalloihmisten kesälle paksulla tussilla kalenteriin rengastettu tapaus. Peliohjelmien tiivistyessä ja ottelun siirryttyä keskelle sarjakautta ovat ennen yleiset joukkueiden paikallisia alasarjayhdistelmiä vastaan pelaamat harjoitus- ja kuvioidenhiomispelit jääneet pois ohjelmasta.

Pelataanko Itä–Länsi oikeilla jaoilla? Tämä kysymys nousee eri muodoissaan esiin, kun keskustellaan arvo-ottelun joukkuejaoista. Alkuperäisestä suursarjan ajasta pesiksen pääsarjapaikkakuntien (nykyisellään aikuisten otteluissa ei pelaa alasarjapelaajia) kartta on elänyt ja muovautunut. Naisten joukkueista perinteiseen Itään kuuluu tänä vuonna vain kolme (Helsinki, Joensuu ja Jyväskylä). Kempele on lisäksi tänä vuonna Idässä, vaikka Pohjanmaa laskettiin alun perin kokonaisuudessaan Länteen. Miesten osalta joukkueet jakautuvat Lännen eduksi 7–6.

Ehdotus pelaajien kasvattajaseurojen mukaan tehtävällä joukkuejaolla on myös ollut moneen kertaan ilmassa. Pesismediapersoona ja Itä-Länsi-fanaatikko Antti Haapasalo teki n. kuukausi sitten tutkimusta asiaan liittyen ja julkaisi havaintojaan Twitterissä. Paljastui, että tämän hetken pääsarjapelaajista naisissa peräti 75 prosenttia on perinteisten Lännen seurojen kasvatteja. Tilastojen kärkinimissä lukema on vieläkin korkeampi. Miesten osuus on tasaisempi, mutta myös siellä kasvattajaseurojen osuudet painottuvat selkeästi Länteen.

Kasvattajaseurojen mukaan tehtävät joukkuejaot saattaisivat muistuttaa myös kilpailukalenterista poistunutta Liitto–Lehdistö-ottelua, jossa saman seuran sopimuspelaajia saattoi olla eri puolilla. Yksi Itä–Lännen hienouksia on, että molemmat osapuolet todella haluavat voittaa ottelun ja useisiin muihin show-tapahtumiin ja näytösotteluista poiketen voitosta pelataan tosissaan. Yhdistetyllä Idällä ja yhdistetyllä Lännellä on kasvattajaseurasta riippumatta selkeä tavoite peliin: voitto otetaan toisissa väreissä pelaavista naapureista. Alkuperäiset värit ovat muuten Idällä Karjalan punainen ja musta, Lännellä taas Pohjanmaan historiallisen maakunnan sininen ja valkoinen.

Itä on voittanut miesten ottelun 39 kertaa, Länsi 37 kertaa ja tasapeli pelattiin kymmenen kertaa ennen kuin se mahdollisuus poistui kaudella 1995. Naisten lukemat ovat 31 Lännen voittoa, 25 Idän voittoa ja kolme tasapeliä.

Keskikesän huippuhetki on kohta käsillä. Idän jättiläiset virittävät katsomossa äänijänteensä, Lännen kilpaveljet ja -siskot vastaavat parhaan kykynsä mukaisesti. Itä–Länsi on urheilutapahtuma vailla vertaa.

Teksti: H. Isotalo