/  Mäentausta hinkkaa pesänvälit, hieroo koplalaiset, laulaa ja rämpyttää kitaraa
25.8.2023
Mäentausta hinkkaa pesänvälit, hieroo koplalaiset, laulaa ja rämpyttää kitaraa
Kouvolan Pallonlyöjät: Tommi Mäentausta. Pesäpalloilu on loistava laji kaikenlaisten tilastojen rakentelemiseen, vaikka ulkopelitilastoa vasta harjoitellaankin.
Tässä olisi erään tilaston mitalikolmikko tällä hetkellä: Mikko Kanala (ViVe, 597), Ilpo Kytösalmi (IPV, 592) ja Tommi Mäentausta (KPL, 573).
He ovat eniten juoksuja pääsarjatasolla tuoneet miehet listalla, johon hyväksytään pelaajat, joilla on vain yhden ja ainoan seuran väreissä tuotuja juoksuja.
Mäentausta tosin debytoi kasvattajaseurassaan Hyvinkään Tahkossa Superpesiksessä 2009, mutta nuorukaiselle riitti tilaa kokoonpanossa vain yhden ottelun verran. Tahkon veturi oli tuolloin Valtteri Ketonen ja kolmanneksi eniten juoksuja kesän aikana tuonut pelaaja eräs Iiro Haimi, KPL:n nykyinen pelinjohtaja, numero kolme hihassaan.
Seuraavana kesänä Mäentausta oli jo KPL:ssä saavuttamassa SM-hopeaa. Tosin vielä pienessä roolissa. Tilastoihin karttui 12 ottelua, 12 kärkilyöntiä ja yhdeksän tuotua juoksua.
– Valtteri Ketonen toi jotain 550 (tarkasti ottaen 543, ja vain Tahkossa!) juoksua. Häntä katselin Hyvinkäällä ylöspäin ja hänen lukemansa ainakin oli urallani mielessä rikkoa, Mäentausta toteaa.
– Taisi silloin 19-vuotias Tommi tehdä nytkin ajatellen parhaan mahdollisen liikkeen urallaan tullessaan Kouvolaan. Tahkossa tieni tuntui olevan tukossa useammaksi vuodeksi. Toni Sarkkinen ja Matti Pöllänen lähtivät Kouvolaan. Tulin mukana. Nyt on 13 vuotta kulunut. Taidan olla jo vieras Hyvinkäälle mennessäni, Mäentausta pohtii.
Kakkossija on tullut hierojaksi ja naprapaatiksi valmistuneelle kitaristi Mäentaustalle liiankin tutuksi. Palkintokaapista löytyy hopeamitali kausilta 2010, 2018, 2020 ja 2021. Suomen mestaruudet Koplan kustannuksella voittivat ViVe, JoMa, SoJy ja Manse.
Etenijätilaston kakkonen Mäentausta oli kolmesti putkeen 2017–19. Etenijäkuninkaan tittelit nenän edestä veivät Jere Vikström, Kanala ja Joni Rytkönen.
– Etenijäkuninkuudesta en haaveile. Se ei ole enää realismia. Mestaruus innostaa jatkamaan.
Mäentausta uskoo, että keskittymällä pikajuoksuun hän olisi kellottanut satasella alle 11 sekunnin ajan. Etusuora ei kuulemma kuitenkaan olisi ollut hänen paras lajinsa yleisurheilussa.
– Onhan pesiksessä paljon lyhyitä vetoja. Jos pääsee hyvin kentälle, pelissä voi tulla 15–20 kertaa täysivauhtinen 30–40 metrin veto. Paras ominaisuuteni juoksijana on kuitenkin nopeuskestävyys. Uskoisin, että vähän 400 metrin matkaa harjoittelemalla olisin vetänyt siinä alle 50 sekunnin tuloksen.
Olet koppari. Näin MM-keihäänheiton aikaan, millaisen keihästuloksen heittäisit?
– Ehkä 22 metriä! Se on niin tekninen laji. Jossain juhannuskarkeloissa olen kokeillut, eikä onnistu minulta.
– Olen oikeakätinen, mutta pesäpallo on oikeastaan ainoa asia, jota heitän oikealla. Se johtuu siitä, että jouduin aikanaan aloittamaan isoveljen räpylällä. Kirjoitan oikealla, mutta heitän ihan kaikkea muuta, kiviä, koripalloa, lumipalloa, käpyjä, mölkkyä ja tikkaakin vasemmalla!
Viime kaudella Mäentausta opetteli jokerietenijän roolia, mutta palasi kesken kauden joukkueen tarpeiden takia koppariksi. Kahden kovakätisen kopparin kokeilu Koplassa ei onnistunut.
Tämä oli 11:s kausi peräkkäin, jolloin Mäentaustalla oli runkosarjassa tyhjälle kentälle menoja omalla lyönnillä yli sata. Millään muulla pesänvälillä hänelle ei kertynyt yhdeksän peräkkäisen kauden aikana kaksinumeroista kärkilyöntimäärää ennen kuin viime (13) ja tällä (10) kaudella kakkospesälle tuli sellaiset merkinnät.
– Se johtuu osittain siitä, että olen varmaankin vähiten kunnareita lyönyt pelaaja, jolla on yli 500 tuotua juoksua.
Mäentausta on lyönyt runkosarjan 378 ottelussaan 9+9 juoksua. Parhaimman lyöntikauden lukema on 3+1.
Pesäpallokenttä ei ole ainoa areena, millä Mäentaustan pystyy näkemään. Kakkospesä-bändi esiintyi viime vuonna Kouvolassa Taiteiden yössä. Bändissä soittavat ex-pääsarjapesäpalloilijoista myös Sami Joukainen ja Mika Koskelainen.
Kakkospesän keikalle tilatessa matkaan lähtee yksi aktiivi ja kaksi ex-pääsarjapelaajaa, joita syvälle lajiin perehtynyt voi kuvasta yrittää arvuutella.
– Molemmat veljenikin ovat soittaneet kaikenlaista. Teoriaopinnot eivät minua musiikkiopistolla nuorena kiinnostaneet, mutta kaikenlaista soitin, nokkahuilua, klarinettia, lyömäsoittimia. Kitara tuli mukaan 14-vuotiaana. Autotallibändejä meillä oli Hyvinkäällä kaiken maailman.
– Sitten jossain vaiheessa tuli tunne, että musiikkimme on vain nuorison öykkäröintiä, ja ryhdyin keskittymään urheiluun. Enhän mä häävi kitaristi ole, mutta soitan ja laulan, jos keikalle pyydetään!
Vuosi sitten koplalaiset tekivät huiman musiikkivideon KPL:n kannatuslaulun perustalle. Siinä Mäentaustan ja kakkosvahti Matti ”Latvis” Latvalan roolina on tosin vain taustalaulu.
– Riehuttiin studiolla ja heiteltiin vessapaperia. Latvis teki siihen sanat. On se aika hyvä video, koska siihen on saatu pelikuvaa ja tunnelmia peleistämme stadionilta.
Älkää yllättykö, jos Kakkospesä nähdään ensi kesänä esiintymässä vaikka jossain pesäpallostadionilla, joka ei välttämättä ole Kouvolassa.
Kun on aika vakavoitua, tulee esiin yrittäjä Mäentausta. Joko olet lähettänyt laskun KPL:lle pelaajien hieromisesta?
– En ole, koska se on oikeastaan aina kuulunut pelaajasopimukseeni. Jos ei kahta hierojaa tarvita samaan aikaan, pystyn hoitamaan koko joukkueen hieronnat.