Tutkimuksen primaariaineiston saamiseksi toteutettiin superpesisseuroille sosiaalisen median käyttöä koskeva kysely. Paljon pesäpalloa seurannut Hannukainen ei hypännyt tuntemattomaan maailmaan, mutta yllättyi silti osasta tutkimustuloksia.
– Seurojen tilanteissa oli paljon vaihtelua. Toisilla viestintä oli lähes nollissa, toiset hoitivat sitä hyvinkin ammattimaisesti.
– Lisää aktiivisuutta tarvittaisiin. Pesäpallon kilpailukausi on lyhyt, joten erityisesti talvella viestintä unohtuu helposti kokonaan. Talviaikana osan seuroista mediakanavilla oli hyvin hiljaista – hyvä, jos kerran kuukaudessa jotain päivitettiin.
Lajin ulkopuolella ei välttämättä edes tiedetä, miten paljon töitä huippupesäpalloilijat tekevät talvella tulevan kilpailukauden eteen.
– Ei sitä varmasti ymmärretä, jos seuran viestintä ei kerro asiasta. Osoittaisi kunnioitusta urheilijoitakin kohtaan, kun viestinnässä oltaisiin aktiivisia myös talviaikaan, Hannukainen huomauttaa.
Visuaalisuudesta ei tule tinkiä
Aktiivisen viestinnän ja markkinoinnin kautta seurat voisivat tukea toinen toisiaan. Toiminnan laajuuden ja aktiivisuuden erot aiheuttavat kuitenkin haasteen.
– Positiivista on sentään se, että useimmissa seuroissa tarve panostaa viestintään tunnistetaan ja tiedetään, mitä pitäisi tehdä. Jonkinlainen strategia tai suunnitelma on olemassa. Kaikilla on tahtotila tehdä asioita paremmin, Hannukainen sanoo.
Konkreettisia toimenpiteitä tarvitaan. Hannukainen painottaa resurssien merkitystä.
– Osassa seuroja viestintä on hoidettu täysin talkoovoimin. Nykyään siihen tarvittaisiin ainakin pientä resursointia, jotta laatua ja säännöllisyyttä voidaan vaatia. Kyse on kuitenkin Superpesiksestä, pääsarjatason urheilusta. Löytyisikö paikkakunnalta vaikkapa innokkaita opiskelijoita ja nuoria tekijöiksi? Niin minäkin lähdin aikanaan mukaan.
– Sosiaalinen media tarjoaa ilmaisia alustoja, joten pienelläkin panostuksella pääsee hyvin alkuun. Pelimerkkejä voidaan laittaa sisällöntuotannon laatuun. Brändin luominen, yhtenäisyys ja visuaalisen ilmeen rakentaminen ovat merkittäviä lähtökohtia. Pienet asiat tekevät paljon, kun kaikkeen viestintään laitetaan hieman lisää tarkkuutta.
Visuaalisuudesta ei pidä tinkiä. Kuvat ja videot innostavat erityisesti nuoria.
– Meillä Pesäkarhuissa Instagramin seuraajien määrä on tuplaantunut vuoden aikana kuvien ja videoiden myötä. Samoin Facebook-päivityksissä pitää olla muutakin kuin tekstiä. Seuran ympäriltä löytyy varmasti valokuvaajia, joiden kuvia saa käyttöönsä. Graafisia pohjia kannattaa suunnitella, niihin jokainen pystyy lisäämään tekstin ottelun jälkeen, Hannukainen opastaa.
Kenttä on laaja. Hannukainen suosittelee valitsemaan tarkoin kanavat, joita seura käyttää.
– Mieluummin niin, että kanavia on hieman vähemmän, mutta niissä tapahtuu. Suunnitelmallisuutta täytyy olla. Erityisesti talviaikaan uutisten julkaisu pitäisi rytmittää, jotta pitkiä taukoja ei pääse syntymään. Tarvitseeko esimerkiksi kaikkia pelaajasiirtoja julkaista kerralla vai voisiko niitä porrastaa?
– Reaaliaikaisuus on osa nykyaikaista viestintää. Useilla seuroilla on live-seurantaa otteluista, samoin otteluraportit tulee julkaista mahdollisimman pian otteluiden päättymisen jälkeen. Ainakin sen pitää tapahtua yhtenäisen aikataulun mukaan. Kävijälle on aina pettymys, jos ei luvattua otteluraporttia löydykään verkkosivuilta.
Kevyilläkin resursseilla runsaasti mahdollisuuksia
Vaikka työsarkaa riittää, superpesisseurojen viestinnässä on paljon positiivista.
– Kaikilla tapahtuu jotain, mikä on tärkeää. Viestintä kertoo omalta osaltaan koko seuran tilasta. Nousijajoukkueet opettelevat vielä superpesistason käytäntöjä, mutta toiminta menee eteenpäin. Superpesiksen luomat sapluunat auttavat myös, Hannukainen toteaa.
Muutosvauhti alalla on nopeaa. Trendit vaihtuvat, uusia käytäntöjä ja palveluita syntyy. Pelkän tiedottamisen lisäksi sähköinen media tarjoaa tukun ansaintamahdollisuuksia.
– Yhteistyökumppanit ovat näkyvin esimerkki tästä. Heille sähköinen media tarjoaa uuden näkyvyyselementin ja yhteyden seuraan. Erityisesti talviaikana tätä puolta voi miettiä ja löytää samalla mediasisältöä seuran kanaville. Pelaaja voi esimerkiksi käyttää kumppanin palveluita tai vierailla yrityksessä, mikä tietysti dokumentoidaan videolle, Hannukainen heittää.
Viestintä on koko seuran yhteinen asia, jonka avulla kohotetaan yhteishenkeä ja ollaan ylpeitä omista saavutuksista.
– Pelaajille voi rohkeasti antaa vastuuta. Liikaa ei pidä pelätä sisältöä, mikä ei mahdollisesti ole seuran linjan mukaista, Hannukainen sanoo.
– Entä junioripuoli, talkooväki, taustajoukot? Mitä muuta seurassa tapahtuu edustusjoukkueen lisäksi? Mielikuvitusta pitää käyttää valtoimenaan ja ideoita heitellä rohkeasti, Hannukainen kannustaa miettimään.
Seura on tiivis yhteisö, jonka toiminta koskettaa läheisesti jokaista siihen osallistuvaa. Viestintä sitoo toimijat yhteen. Niinpä Pesäkarhutkin lähestyy tulevaa kautta hashtagilla #olemukana.
Aiheesta lisää
Marika Hannukaisen Pro gradu: ”Urheiluviestinnän murroksessa"
Pesäkarhujen kotisivut, Facebook, Instagram, Twitter, YouTube
Suomalaisten joukkuepelaajien twiitit 10/2015-9/2016
Pesäkarhujen pesisteko 2016: Marika Hannukainen
