Löytääkö Manse ilmettä? Vimpelin pelissä mestarijoukkueen merkkejä

Kuinka moni joukkue olisi voittanut kaksi ensimmäistä loppuottelua, jos joukkueen ykköskärjen päävaihtajat pelaavat nämä pelit kärkilyöntitehoilla 6/14 ja 5/15? Hyvinkään Tahkon vaihtajat ylsivät Mansea vastaan yli 50 prosentin tehoihin, mutta joukkueen sisäpeli tukehtui silti tilanteiden vähyyteen. Kärjistyksen tarkoitus on osoittaa Vimpelin vahvuus: sillä on kaksi ykköskärkeä.

Elmeri Anttila oli runkosarjan kärkilyöntikuningas, ja johti myös pudotuspelien tilastoa välierien jälkeen, mutta ensimmäinen loppuotteluviikonloppu jäi mailanvarressa piippuun. Manse tarjosi uusia ulkopelikuvioita Anttilaa ja Aleksi Lassilaa vastaan onnistuneesti. Joukkue onnistui ajamaan Vimpelin tilanteisiin, joissa sen on täytynyt rauhoittaa kahden palon vaihtotilanteita kopeilla ja sen myötä sisäpeli oli pakotettu hakemaan uutta tilannetta tyhjästä kentästä palojen rasittamana.

Normaalisti tämä tarkoittaa, että ulkovuoro on puolustettavissa juoksuttomaksi ilman räpylävirheitä ja yleensä joukkueen parhaimmat sisäpelaajat on jo kohdattu. Pitävää ulkopeliä pelaavalle joukkueelle vuoron puolustaminen loppuun asti on yleensä helppoa, mutta toisin on ollut Vimpeliä vastaan. Se on pystynyt laajalla sisäpelimateriaalillaan rakentamaan juoksuja lähes toivottomista tilanteista mikä on usein mestarijoukkueen merkki. Viikonlopun otteluissa ykköskärjen heikosta kokonaisonnistumisesta huolimatta Vimpeli teki 15 tilannetta per peli, voitti molemmat ottelut eikä antanut Manselle jaksoakaan.

Olli Heikkala ja Mikko Kanala muodostavat kakkoskärjen kaksikon ja kokemusta toki löytyy otteluilla mitattuna lähes kolmen täyden runkosarjakauden verran ykköskärjen vastaavana kaksikkona toimimisesta. Kanalan tapauksessa vielä vuosia siihen päälle. Miehet myös pelasivat sen mukaisesti ja nostivat Vedon ensimmäisen jakson voittoon avausottelussa. Viikonlopun kokonaissaldot mailan varressa 10/13 ja 10/15 ja kumpikin pelasi ulkona erinomaisesti: Heikkala teki seitsemän paloa kahteen peliin ja Kanala neljä polttolinjan kulmien vahtimisen lisäksi.

 

Räpyläpelissä onkin ollut eroa. Tamperelaiset ovat tehneet kahteen peliin kymmenen ulkopelivirhettä, joista joka toinen on johtanut juoksuun tai useampaan. Vimpeli on tehnyt yhden virheen vähemmän, mutta yhdeksästä vain kaksi on ollut suoraan juoksuun johtaneita. Jokainen sarjan neljästä jaksosta on ollut viimeistään toisesta vuoroparista alkaen sinivalkoisten hallussa, ja Manse on johtanut vain kerran, eli Vimpelissä toisen jakson alkuun. Johon isännät vastasivat kuuden juoksun sisävuorolla.

Saarikentällä pelatussa ottelussa osansa oli myös Mansen helpoilla virheillä sisäpelissä. Peräti seitsemän etenemisvirhettä ja kaksi kopinnostopaloa yhteen peliin ja Veto-lukkari Teemu Kinnunen pääsi nautiskelemaan tilanteesta. Kun yhdistetään mainitut ulkopelivirheet, ei tilannemäärä (kohtalainen, 12) riittänyt voittokamppailussa pysymiseen.

Sunnuntaina Tampereen ottelussa Vimpeli nollasi mustapaidat ensimmäisellä jaksolla ja antoi näille vain kaksi kolmostilannetta. Toisen jakson aloitus oli klassinen esimerkki vuoron ensimmäisen lyönnin vaarallisuudesta. Mikko Vihriälä löi suunnittelemaansa kohtaan ja ulkokenttä ei ollut täysin valmiina: Vimpelille johto, joka pian tuplaantui. Moni joukkue olisi ollut tässä vaiheessa valmista kauraa, mutta Tampere löysi uutta ryhtiä. Joukkue pystyi puolustamaan loppuvuoron tilanteettomaksi ja iski sisällä voimakkaasti kärjestä tilanteen päälle. Henri Puputti löi vastustamattomalla välilyönnillä juoksun ja Lauri Kivisen tilanteenrakentelusta polttoheitto karkasi jatkeelle. Nopea tasoitus oli valmis. Tähän kohtaan Veto-koutsi Tomi Niskanen otti aikalisän, jonka jälkeen Mansen peluutusajatus oli hakea Puhtimäen lyöntivuorolla kolme kertaa läpilyöntiä. Kun se suunnitelma ja seurannut Topias Liljan vaihtoyritys eivät tuoneet tulosta, oli kentällä pian kahden palon nollatilanne.

Seuranneessa vuorossa Vimpelin ykköskärki rakensi takatilanteen – vasta toisen kerran viikonlopun aikana, ja Jukka-Pekka Vainionpää tykitti vastustamattomalla välilyönnillä vieraat jälleen johtoon. Manse pystyi kolmessa viimeisessä vuorossa enää kahteen Perttu Ruuskan yritykseen, joista ensimmäinen jäi käytännössä käyttämättä Kinnusen väärän syötön osuttua kohdalleen ja kolmannessa vuorossa Ruuskan välilyöntihaku kantoi Anttilan hanskaan kopiksi.

 

Kinnunen (yhdeksän tehtyä paloa kahteen otteluun yhdeksästä yrityksestä) on jättänyt Juha Puhtimäen (kuusi paloa kymmenestä yrityksestä) varjoonsa lautaspelissä useamman asiantuntijan yllätykseksi. Aleksi Lassilan etukentän suoritukset (9/10 tehtyä paloa) yhdistettynä ulkokentän maestro Severi Lassilan (10/13 tehtyä paloa) takuuvarmoihin otteisiin sulattivat Mansen kolmostilannemäärän sunnuntaina kuuteen. Mansen kärkikaksikko Simo Vainikainen (kärkilyönnit 9/15) ja Juuso Myllyniemi (10/17) ovat onnistuneet kohtalaisesti, mutta sen jälkeen Tuomas Jussilan, Puputin, Puhtimäen ja Ruuskan tehot eivät ole riittäneet. Kakkoskärjestä Manse ei pysty Vimpeliä haastamaan. Vedolla oli varaa sunnuntaina jopa toisen lyöjäjokerin Janne Mäkelän nollapeliin.

Mitä Manse siis tarvitsee voidakseen pitkittää sarjaa tulevana viikonloppuna? Joukkueen on edelleen pidettävä A. Lassila ja Anttila pihdeissään, mutta pystyttävä rikkomaan myös O. Heikkalan ja Kanalan yhteispeliä. Vainionpään koko pudotuspelien jatkuneeseen kotiutustehoon (2/3 yrityksestä onnistuu) olisi löydettävä sammutuskeinot. Jonka jälkeen viimeisenä lyöjänä kahdella palolla lyötyjen pinnojen erikoismies Mäkeläkin pitäisi vielä nollata riittävän monesti. Jos riittävän moni kohdista onnistuu, alkanee sisäpelitehokkuus riittämään.

 

Ennen kaikkea Mansella on oltava ilmettä. Vimpelin päästyä kaikilla jaksoilla johtoon pystyi joukkue ensimmäisen kerran väläyttämään hetken osaamistaan tappioasemassa toisen pelin toisen jakson alussa. Lauantaina Mansen on yksinkertaisesti pystyttävä menemään edelle ja asettamaan Vimpeli tappioaseman paineeseen kovasti kannustavan kotiyleisön edessä. Silloin nähtäisiin, onko mestareista ottamaan pelin vienti ja pitämään Veto takana. Lauantaina joka tapauksessa selviää, onko sarjassa eväitä pidemmälle kuin kolmeen peliin vai viekö Vimpeli vastustamattomasti mestaruuden.

Kuvat: Antti Haapasalo.