Kesällä 2022 Anttila kiskoi kolmonen hihaansa ommeltuna runkosarjan 30 ottelussa 6+18 lyötyä ja 35 tuotua juoksua sekä 183 kärkilyöntiä onnistumisprosentilla 74,4. Pudotuspelien kymmenessä ottelussa saldot eivät paljoa pudonneet, kun tilille kertyi 2+7 lyötyä ja 15 tuotua juoksua sekä 54 kärkilyöntiä.
Vääryys ei olisi ollut kärkilyöntitilaston voittajan valitseminen jopa Vuoden pesäpalloilijaksi. Mutta miksi oletkaan pesäpalloilija? Eikös isäsi Tero Anttilan neljän kauden tausta Savonlinnan Pallokerhon ykkösdivarikiekkoilijana (118 ottelua ja 11+14 tehopistettä) olisi voinut pohjustaa toisenkin lajivalinnan?
– Vimpelin luonnonjäiltä olisi ollut aika vaikea ponnistaa. Kiekkoilinkin, mutta meidän oli käytävä harjoittelemassa Kuortaneen jäähallissa.
Kuinka Pieksämäellä syntynyt eteläsavolainen isäsi ajautui Vimpeliin?
– Taisivat tavata äitini kanssa Kalajoella Hiekkasärkillä! Äitini on täysin vimpeliläinen.
Eli Veto on oikeastaan äidillesi kiitoksen velkaa?
– Varmaan niinkin voisi sanoa.
Vedon pesispuolen onneksi seuran koripalloilun panostus on naisissa, jotka ovatkin pelanneet useamman vuoden Korisliigaa.
Anttila on 196-senttisenä todennäköisesti ihannepelaaja kopparin tontille. Hänen yli takarajalle ei ole helppoa lyödä. Kun kättä ojentaa, on kuin Anttila kauhoisi haavilla mahdollisesti kolmospuolelta Savonjoen suuntaan lipsuvia läpilyöntejä.
– Aika harvoin on tätä kesänä tarvinnut joessa käydä, yhden käden sormin voi laskea, kiittelee Anttila kolmospuolen muita pelaajia.
Anttila kasvoi juuri otolliseen aikaan. Debyytti Superpesiksessä nähtiin kesällä 2017 yhden ottelun kokeiluna. Seuraava kesänä tilille kertyi 12 ottelua, ja Vedolla olikin jo vara tyrkätä kolmoskopparin tonttia Saarikentällä vuosikymmenen hoidellut Henri Puputti JymyJusseihin.
– Oli varmasti hyötyä, että ehdin näkemään vierestä huippukopparin pelaamista. Olin junioreissa pitkään polttolinjalla. Kun linjan paikat menivät paremmille pelureille, B-junnuna oli tarjolla kopparin paikka, Anttila hymähtää.
Kesäkuun alussa kotiottelussa Mansea vastaan Anttila tarjoili katsojille melkoisen show-numeron pelastaessaan pallon kolmosjatkeen läpilyönnistä takaisin kentälle. Ruutu+ julkaisi tilanteesta klipin.
Saatiinko juniorijoukkueet aikanasi nuorimmissa kokoon ilman tyttöpelaajia? Viittaan siihen, että Vimpelissä syntyi tämän vuoden alkupuoliskon aikana neljä lasta. Lyhyellä matematiikalla kahdessa ikäluokassa on 16 lasta, joten edes kahden ikäluokan pojista ei saataisi yhdeksikköä nykyään kokoon!
– Jossain D-junnuissa oli jo tehtävä yhteistyötä Halsuan ja muiden lähikuntien kanssa. Mutta joo, oli meillä joskus tyttöjäkin joukkueessamme!
Talvisin Anttila kuuluu ViVen Seinäjoen haaraosastoon. Liki puolet pelaajista asuu talven Seinäjoella tai sen lähimaastossa. Nytkin tiistaina neljänteen välieräotteluun Tampereelle Veto matkasi niin, että aamuharjoitus pidettiin Seinäjoella.
– Opiskelen Seinäjoella fysioterapiaa. Kolmas vuosi alkaisi. Onneksi opiskelu on aika joustavaa. Itsekseen saa tehdä paljon, kuvailee vielä syyskuun käytännössä pesäpalloammattilaisena kiertelevä Anttila.
Pystyykö Vimpelissä asumaan kesää, ettei joutuisi puhumaan pesiksestä liikaa?
– Pystyy, jos ei käy joka päivä Nelimarkassa (kahvila). Siellä spekuloidaan kaiket päivät.
Kertoisitko vielä tarinan ja taustat pesäpalloilun tulospalvelussa kohdallasi olevasta valokuvasta ja ennen kaikkea kampauksestasi?
– Viime syksynä tuli mieleen kokeilla jotain uutta. Otin kiharoita. Kevääseen asti se vain kesti, ei ole luonnonkiharaa, Anttila naurahtaa.
Teksti: Pasi Peltola
