Superpesistä nähdään jälleen tulevana kesänä Ylen kanavilla
28.3.2024
Superpesiskausi käynnistyy Ylellä perjantaina 10. toukokuuta miesten ottelulla Kouvolan Pallonlyöjien ja Joensuun Mailan välillä.
9.8.2022
Siri Eskola löi naisten Superpesiksen yhden kauden lyötyjen ennätyksen uusiksi lauantain kierroksella. Kuva: Juuso Koro
Numerot ovat yksi urheilun seuraamisen viehätyksistä. Osalle seuraajista ne ovat suorastaan ykkösjuttu. Tulokset, tilastot, data, joita voi pyöritellä ja pilkkoa haluamallaan tavalla. Erityisen kiinnostavia ovat tasaluvut. Koska urheilussa lukemat ovat lopulta sattumalta niin suuria kuin ne ovat, jonkun lukeman päättyminen nollaan tai nolliin tuntuu kymmenjärjestelmään tottuneille erityisen osuvalta.
Pesäpallon tiedämme (toivon mukaan kaikki) täyttävän lajina tänä vuonna sata vuotta. Tämä ei ole sattumaa, vaan ajan kulun sanelemaa. Satavuotisjuhlakausi on jo sisältänyt monta upeaa tarinaa ja tapahtumaa. Viime viikon isoin tapaus oli ehdottomasti Siri Eskolan kauden 95. lyöty juoksu naisten Superpesiksessä. Jotta satavuotisjuhla olisi täydellinen, voisiko käydä niin mahdoton sattuma, että Eskolan runkosarjalyötyjen määrä asettuisi kahden viimeisen pelin jälkeen sataan?
Sen ei tarvitse tapahtua ja se saa tapahtua. Eskola voi lyödä tikkejä vaikka pitkälle päälle sadan, jos vain pystyy tai ei enää yhtään. Joka tapauksessa lopullinen lukema on historiaa, sillä Siri Eskola rikkoi edellisessä ottelussa naisten Superpesiksen kaikkien aikojen yhden kauden lyötyjen ennätyksen.
Eikä se ole edes tarinan ainoa huikea juttu. Miten olisi tämä yksityiskohta: aiemmin pelaamillaan kuudella kaudella 24-vuotias Eskola oli lyönyt yhteensä seitsemän kunniajuoksua. Tällä kaudella kunnareita on syntynyt 12! Seuraavaksi eniten ovat lyöneet Feran Aino Tanhua (7), KeKin Nea Lotvonen (5) ja Tahkon Lotta Vahvelainen (5). Kunnareiden yhden kauden ennätys on 13, jota pitävät hallussaan Tuula Rantanen (Pallo-Toverit kaudella 1964) ja Päivi Ikola (Ikaalinen 1991). Kunnaritilaston kolmena edellisenä kesänä voittanut Emma Körkkö pääsi viime kaudella myös kahteentoista hätyyttelemään ennätystä, mutta viidessä viimeisessä pelissä kunnari jäi lyömättä (Kirittäriltä myös peruttiin sarjan lopussa kolme ottelua vastustajien koronatapausten vuoksi). Eskolalla on kaksi ottelua aikaa lyödä ”puuttuva” kunnarin arvoinen läpilyönti. Hänen pisin kunnariton peliputkensa tällä kaudella on kestänyt neljä ottelua.
Mutta kunnarit ovat tavallaan sivuseikka. Oikeasti kyse on ulkopelistä! Eskola pelasi kolme edellistä kautta Jyväskylän Kirittärissä (saavuttaen joukkueen kanssa kaksi mestaruutta). Kahden ensimmäisen Jyväskylän kauden aikana hän pelasi kaikkiaan 14 ottelussa ulkokentällä. Viime kaudella Eskola pelasi kaikki ottelut lyöjäjokerina ja sijoittui 1+59 lyödyllä naisten Superpesiksen lyöjätilaston neljänneksi ja pudotuspeleissä kolmanneksi saldolla 0+20. Juoksuttomia otteluita runkosarjassa oli vain kolme ja pudotuspeleissä kaksi. Kiimingin kasvatti kuitenkin oli ennen Jyväskylän vuosiaan pelannut Oulun Lipottarissa kolme kautta vakituisesti siepparina (ykköspesiksen nousuvuonna 18 ottelussa saaliinaan 8+35 lyötyä – muistattehan, sillä kaudella saman seuran Emilia Linna voitti lyöjä- (12+53), etenijä- (39) ja kärkilyöntitilaston (132) ja valittiin naisten Itä-Länteen ykköspesiksestä). Ulkopelin pelaaminen oli ensisijainen ajatus, kun Eskola viime syksynä siirtyi Manseen. Siirtouutisessa seura tosin mainosti hankintaansa ”sisäpelin erikoisnaisena”.
Tänä kesänä Tampereella Eskola on pelannut kaksi kolmasosaa peleistä yhdeksikössä, siepparina, ja kahdeksan peliä ruutunutussa. Noihin kahdeksaan mahtuu kauden tähän mennessä ainoa juoksuton ottelu toukokuun lopussa Vaasassa. Yhdeksikössä lyötyjä on 5+43 ja jokeripaidassa 7+40. Tehojen puolesta jokerina on siis mennyt ottelumäärään suhteutettuna selvästi ruudikkaammin, ja muutama ottelu enemmän kenties olisi jo vienyt hänet kolminumeroisille.
Mutta jutun juju on ulkopelaaminen. Kysyimme Sirin tuoreet fiilikset ennätyksen jälkimainingeissa ja kaudesta kokonaisuudessaan tähän mennessä.
Eskola valittiin myös naisten Itä-Länteen. Kuva: Juuso Koro
Isotalo: Oliko suurin tavoite Mansessa päästä ulkopeliin ja kaikki sisäpelin tehokkuus on vain tullut lisänä?
Siri Eskola: ”Se oli se tärkein tavoite. Mä kuitenkin halusin ulkopeliä päästä pelaamaan, ja keväällä tehtiin Jarin (pelinjohtaja Cavernelis) kanssa – koko joukkue teki – henkilökohtaisia tavoitteita kaudelle. Mun tavoite oli ainoastaan, että pelaan mahdollisimman paljon yhdeksikössä pelejä. Kirittärissä keskusteltiin jossain vaiheessa siitä, että vaikuttaako ulkopelaaminen lyömiseeni. Siellä oli muutamia vähän huonompia pelejä mailan varressa. Sanoin Jarille nyt keväällä, että en ota tuohon sisäpeliin mitään tavoitteita, lähdetään sitä ulkopeliä nyt ajamaan ensiksi – ja sitten kävi näin!”
Mainitsinko jo, että Eskola johtaa myös kärkilyöntitilastoa? Kymmenen kärkkärin erolla Johanna Pirskaseen (Joensuulla on enää yksi ottelu jäljellä) ja yhdentoista erolla seuratoveri Saaga-Angelia Raudasojaan. Tehotilaston (lyödyt + tuodut) voitto on 21 yhden pisteen erolla lyöjätilastoa johtavalle pelaajalle selviö.
Eskola: ”Ei sitä ihan ymmärräkään ehkä vielä. Moni muu on sen joutunut mulle sanomaan, että tajuatko, nimesi on historiankirjoissa. Olen vähän yllättynytkin siitä, kuinka kiinnostuneita kaikki ovat olleet.”
Isotalo: Oletko muuttanut lyöntivalikoimaasi?
Eskola: ”Aika lailla se on ollut sama paketti. Olen nuoresta asti ollut mielestäni hyvä lyömään rajasta rajaan kovia lyöntejä. Näpyjä on pitänyt vuosien aikana harjoitella, Jyväskylässä kehityin siinä. Ehkä ainoa muutos tähän kauteen on se, että oma aivotoiminta on vähän rauhoittunut Jyväskylän ajasta. Silloin ajatteli niin paljon sitä lyömistä – kuinka sen saa semmoiseksi, ettei ulkokentän ole niin helppo lukea sitä lyöntiä. Olen tehnyt yksinkertaisemmaksi sitä omaa lyömistä. Myös se on auttanut, että Vihtkarin Antti (Mansen valmentaja ja kakkospelinjohtaja) tietää jo junnuvuosilta, että mä pystyn lyömään monipuolisesti.”
Miten valmennuskaksikko on auttanut?
”Antilla ja Jarilla on tietenkin se yhteys, että he ovat vanhoja tuttuja. Heillä on pelistä sama perusajatus. Parasta on se, että he ottavat koko joukkueen mukaan kaikkiin keskusteluihin. Se on ollut mukavaa, että voidaan yhdessä keskustella ja pohtia mikä olisi paras mahdollinen polku mennä eteenpäin: miten me teemme tästä meidän oman joukkueen näköstä ja yhteistä pelaamista eikä yhden pelinjohtajan pelaamista.
Ja on pyritty siihen, että saadaan maksimoitua meidän yksilöiden onnistumiset. Meillä on tosi paljon vahvoja yksilöitä. Eli kuinka saadaan pelikuviot yhtenäiseksi ja sitten kuitenkin ne yksilöt pääsevät toteuttamaan itseään.”
Miten käsittelit alkukaudesta sitä, kuinka tämä hyvä vire voisi jatkua. Vai käsittelitkö mitenkään?
”[Naurua] No piti sitä ehkä vähän käsitellä. Enemmän ehkä oli välillä mielessä, että missä vaiheessa se alamäki alkaa. [Naurua] Mikä ei ole ehkä se kaikista paras ajatus, mutta toisaalta mulla oli lähipiirissä ihmisiä, jotka osasivat sanoa, että noh, nautit nyt niistä onnistumisista ja teet vain aina parhaasi. Sillä mentiin eteenpäin. Aina oli vain uusi peli. Ei tarvinnut miettiä tilastoja tai sellaisia.”
Oletko lyönyt enemmän läpilyöntiajatuksella vai ovatko yritykset onnistuneet?
”Ehkä molempia. Jarin kanssa jo syksyllä puhuttiin siitä, että hän haluaa tuoda lyöntejä reunoille enemmän esiin. Jyväskylässä olin painottunut kupperin lyöntiin tosi paljon – mikä sekin on tuottanut todella paljon tulosta, mutta se ei ole läpilyönti itsessään. Annan kärjellemme myös propseja, koska he kulkevat todella hyvin. Lyhyitä lyöntejäkin on harjoiteltu, että uhka on olemassa ottaa pienellä etenijä kotiin. Silloin ulkokentän on pakko pelata tosi lähellä ja läpilyöntipaikkoja avautuu paljon. Kun etenijämme vielä tekevät hyviä maskeja, niin eihän siinä tarvitse kuin lyödä keskiosuma oikeaan kohtaan.”
Onko kunnariennätys tai sataan lyötyyn pääseminen mielessä?
”Tulee jos tulee. En lähde mihinkään peliin sillä ajatuksella, että nyt on lyötävä kunnari. Se tulee jos se tulee, ei ole niin iso juttu jos pelissä ei tule kunnaria. Sata… olisihan se hienoa, pesiksen satavuotisvuonna. Mutta en mä nyt siitäkään mitään painetta halua ottaa. Aika hieno juttu on jo tämä ennätyskin.”
Todella hieno juttu. Ja sehän on niin, että sinun ei tarvitse paineita ottaa, me jännärit seuraamme innoissamme pääsetkö sataan. Ja jos lukema on vaikka 99, on sekin tosi hyvä lukema.
Kaksi peliä runkosarjaa jäljellä. Todella herkulliset asetelmat kohti pudotuspelejä, kun loppuun asti riittää pelattavaa runkosarjan voitosta. Miltä joukkueenne lähtötilanne vaikuttaa sinusta?
”Tosi hyvältä. Meillä on kuitenkin paljon nuoria pelaajia, ja koko joukkueella on hirveän paljon voitonnälkää. Henkilökohtaisesti tykkään tosi paljon pudotuspelimaailmasta [Eskola oli pudotuspelien arvokkain pelaaja 2019, toim. huom.]. Pääsee keskittymään vain siihen yhteen joukkueeseen eikä voittaminen ole helppoa. Ei vaan tykätä hävitä, on se sitten oman joukkueen salibandykisat tai vastustajalle pesiskentällä. Jos meillä jotakin löytyy, niin voitonnälkää.”
Vaikuttaisi että tulossa on huikeat jatkopelit naisten Superpesiksessä. Kärkijoukkueet ovat pelanneet tosi tasaisesti toisiaan vastaan.
”Sepä se. Se on kaikista mukavin asetelma. Tullaan näkemään huikeita suorituksia kaikilta joukkueilta ja sitten se paras sieltä löydetään.”
Tässä on yksi juttu vielä mistä en ole kysynyt. Miten se ulkopeli on mennyt?
Mun mielestä se on mennyt ihan hyvin [naurua]. Olen joukkuekavereille sanonutkin, että vähän harmittaa kun tuo sisäpeli on mennyt niin hyvin ja kukaan ei ole huomannut ulkopelaamistani. Mun mielestä olen onnistunut hyvin siihen nähden, että en ole ollut ulkokentällä vähään aikaan täysipainoisesti. Tosi kiva on ollut pelata sitä. Meillä on etukentällä hyvä nelikko (lukkari Jasmin Andreasen, sieppari Eskola, vaihtotilanteen 1-vahti Raudasoja ja 3-polttaja Kirsi Ala-Lipasti), käymme runsaasti keskusteluja ja mietitään, kuinka eri vastustajia vastaan pelataan. Kyllä tykkään, kun pääsen paljon pallon kanssa tekemisiin ja pääsen olemaan koko ajan pelin päällä.”
Tilastoja meillä ei ulkopelistä (vieläkään) ole, mutta se että olet nauttinut itse ja joukkueen tulokset kertovat, että kokonaisuudessa on onnistuttu jopa yli odotusten.
”Näinpä. [naurua]”
Todella hienoa, että sinulla on ollut näin upea kausi. Ja se on tosiaan vielä kesken. Tsemppiä loppukauteen ja kiitoksia Siri Eskola haastattelusta!
”Kiitos sinulle.”
Palataan vielä alkuun ja sataan. Nyt tilastojen seurantalukema lyödyissä on 95, tehopisteissä 113 ja kärkilyönneissä 137. Ei tasaisia numeroita, mutta kuten todettua, niiden viehkeys on enemmän kymmenjärjestelmän peruja ja tässä vaiheessa tuo toinen sata eli pesiksen juhlavuosi tekee oman osansa. Se, että Siri Eskolalla on mahdollisuus tasalukemaan luo viimeisille kierroksille oman jännitysmomenttinsa. Ikään kuin sarjan loppukierrokset tai Sirin tämän kauden tarina lisää edes tarvitsisivat.
Teksti: H. Isotalo
28.3.2024
Superpesiskausi käynnistyy Ylellä perjantaina 10. toukokuuta miesten ottelulla Kouvolan Pallonlyöjien ja Joensuun Mailan välillä.
27.3.2024
Miesten Talvisuperin Suomen mestari ratkeaa huhtikuun ensimmäisenä viikonloppuna Joensuu Areenalla. Mestaruudesta taistelevat Manse PP, Joensuun Maila, Kouvolan Pallonlyöjät ja Kempeleen Kiri.
24.3.2024
Naisten Talvisuperin finaaliviikon jälkimmäinen päivä tarjosi viihdyttävää pesäpalloa. Lapuan Virkiästä tuli kautta aikain ensimmäinen Talvisuper-mestari tappiottoman talvikauden siivittämänä.