Naisten viikon otteluna ennakoimme sarjanousija Vaasan Mailattarien ja Porin Pesäkarhujen koitosta keskiviikkona Vaasan Hietalahdessa.
Lähtökohdat Mailattarien kauden kotiavaukseen ovat suorastaan herkulliset. Vaasalaiset avasivat kautensa vierastuplalla Joensuu-Jyväskylä ja saattoivat samalla meidät pesisasiantuntijoiksi itseämme kehuvat nopeasti häpeään. Sarja-avauksessa kaatui yksi päävastustajista Joensuun Maila vieraissa niukasti, mutta täydellä pistepotilla. Todellinen pommi paukahti seuraavana päivänä Jyväskylän Hippoksella, kun mestarisuosikki ja viime kaudella runkosarjassa kaikki kotiottelunsa voittanut Kirittäret kellahti kumoon supervuorossa. Joensuusta saattoi jotain tuliaisia odottaakin, mutta Jyväskylä-voitto oli iso yllätys. Nähtiinhän Hippoksella kotijoukkueen riveissä kuusi Itä–Länsi-pelaajaa ja naisten arvo-otteluedustukset ovat tässä parissa toistaiseksi 20–0!
Vaasalaisten sisäpeli ei ole ollut erityisen hohdokasta, ainoat yli 50 %:n onnistujat ovat ykköskärjen Venla Tanhua ja pääkotiuttaja Ada Karlsson. Sisäpeli on kuitenkin tuottanut 10 tilannetta per peli ja erityisesti Karlssonin kotiuttaminen (6/7) ansaitsee kehut. Sillä johdetaankin koko sarjan lyöjätilastoa. Voittojen takuina on ollutkin ulkopeli, erityisesti takatilanteen puolustaminen on ollut mallikasta.
Hallitseva mestari Porin Pesäkarhut aloitti oman urakkansa niukalla voitolla toisesta mitaliehdokkaasta Manse PP:stä. Voittaja saatiin selville vasta kotiutuslyöntikisan jälkeen, jossa kotijoukkueen Emilia Linna oli ainoa onnistuja. Se olikin kotiuttajan roolissa pelaavan Linnan ainoa juoksunlyöntiyritys ottelussa. Avausottelu oli tilastojen ja 3-tilanteiden (18–17) valossa tasainen, mutta ulkopeleihin jäi parannettavaa, sillä molemmat joukkueet saivat useamman halvan juoksun.
Porilaisten tehokkaimmat avauksessa olivat 3-koppari Elisa Pauna ja toinen lyöjäjokeri, kolmesti kotiuttanut Pauliina Harinen. Sen sijaan lyöjätilaston kaksi edellistä kertaa voittanut Susanna Puisto oli vielä kohmeessa, saldoksi jäi 0/4. Porilaisten lyöjäkaksikko onkin joukkueelle todellinen täsmäase: toissa kaudella tuli kaksoisvoitto lyöjätilastossa ja viime kaudella, tuolloin vielä Hyvinkään Tahkoa vielä edustanut Harinen sijoittui viidenneksi.
Porissa oli jälleen paikalla naispalloiluun komea yleisömäärä, yli 1100 katsojaa, vieläpä alle 10 asteen lämmössä. Mielenkiintoista on nähdä, paljonko Hietalahdessa huomenna nähdään. Viime syksyn ratkaisupeleissä lähenneltiin jo 900 katsojaa. Aurinko hellii lähemmäs 15 asteella. Joukkueet eivät ole tuttuja toisilleen, sillä aiempia virallisia kohtaamisia ei ole eikä viime talvena joukkueiden välillä ollut pelaajaliikennettä.
Arvio:
Porilaiset vaihtoivat edelliseen peliin verrattuna kärjen järjestystä ja Ida Lähde siirtyi kakkoskeulaan. He tulevat nopealla kärjellään rakentamaan vähintään 15 kolmostilannetta. Vaasalaisten täytyy siten jälleen onnistua takatilanteen puolustamisessa ja pystyä sisällä vähintään samaan (10 tilannetta) kuin kahdessa edellisessä ottelussa. Ratkaisevaksi muodostuu, kuinka vieraiden pääkotiuttajat Puisto ja Harinen onnistuvat ja saako kotijoukkue rakennettua tarpeeksi moukaisun paikkoja Ada Karlssonille ja Jyväskylässä onnistuneelle Henna Suomiselle. Pori on selkeä suosikki, mutta Pekka Mäntymaan johtaman kotijoukkueen kauden aloitus on ollut loistava. Tämä luo uskoa pitkäksi aikaa ja nappionnistumisella tänäänkin on mahdollisuus pisteille.
Ottelu on nähtävissä Ruudusta Fanikameralähetyksenä tänään klo 17:55 alkaen.
Ottelun kokoonpanot
Joensuun Maila – Sotkamon Jymy to 19.5.
Miesten viikon ottelu pelataan torstaina Joensuussa. Tässä parissa kyse ei ole yllättäjäjoukkueen ja suosikin mittelöstä, vaan Joensuun Mailan ja Sotkamon Jymyn kohtaamisessa nähdään kaksi viime vuosien kestomenestyjää ja sarjan viiden parhaan joukkoon ennakoitua joukkuetta. Joukkueiden kotipitäjillä on välimatkaa vain runsaat 200 kilometriä ja silloinhan pesiksessä voidaan ottelulle lyödä lähipaikallispelin leima. Vaasan ja Porin tapauksessa etäisyyttä on muuten suunnilleen saman verran.
Sähköisyys ei tässä tapauksessa ole keinotekoista, vaan joukkueille on ehtinyt syntyä makea kilpailuasetelma. Viimeisen mittelö nähtiin halli-SM-välierässä, jossa Joensuu oli Imatralla etevämpi. Ulkokentiltä muistissa on taas viime vuoden puolivälieräsarja, joka päättyi kotivoittojen siivittämänä Sotkamon eduksi 3–2. Samalla katkesi joensuulaisten yhdeksän vuoden mitalipeliputki ja Jymyn vastaava taas venyi 22 kauden mittaiseksi.
Joensuun kausi on alkanut voitolla ja tappiolla. Viime torstaina Helsingin Bolt Arenalla pelattu ensimmäinen ottelu Pattijoen Urheilijoita vastaan toi täyden pistepotin, mutta esitys oli useista syistä johtuen vaisuhko. Maanantaina Kempeleen vieraana JoMa jäi nollaan pisteeseen heikolla suorituksella. Myös Sarkkirannan Autofix1.com Areena tunnetaan vähäjuoksuisena paikkana, mutta karjalaiset tuskin odottivat saavansa pisteitä yhdellä tehdyllä juoksulla. Kempele teki kaksi ja voitti pelin 1–0. Ulkopeli on siis ollut lähes ensiluokkaista, sillä vastustajat ovat tehneet kahteen otteluun yhteensä ainoastaan 14 kolmostilannetta. Joensuu itse on rakentanut vain 16 tilannetta, joista Juho Toivola on lyönyt kolme (3/5) ja Patrik Wahlsten yhden (1/5) juoksun. Kempeleessä toisella jaksolla joukkue ei saanut kuin kaksi kakkostilannetta, eikä etenijän vieminen kolmoselle ollut lähelläkään.
Konsta Kettusen puuttuminen ykköskärjestä numerolta kaksi on yksi syy tahmeaan alkuun ja edelleen näitä pienen otoksen tilastoja katseltaessa täytyy muistaa peliareenoiden vaikutus. Mutta Samuel Tirkkonen ei ole ensimmäisissä kahdessa pelissä onnistunut kakkosen roolissa. Eniten onnistumisia on kirjauttanut kolmosena pelannut Elmeri Lieto, joka Piiroisen ja Toivolan lisäksi on ainoa kahteen peliin yli 50 prosentin kärkilyönnit kerännyt pelaaja.
Ulkopelin osalta pelinjohtaja Mikko Huotari pystyy pitämään kortit piilossa vastustajilta ottelupäivään asti, sillä hän voi peluuttaa kumpaa tahansa huippulukkareistaan. Torstaina syöttäneen Ville Väliahon ja maanantaina lautasella esiintyneen Topi Kososen pelityylit ja heikkoudet sekä vahvuudet eroavat toisistaan, joten Jymyn virkaveli ja Huotarin hyvä ystävä Jani Komulainen ei pysty täysin valmistamaan joukkuettaan tiettyä sapluunaa vastaan. Joensuulaisten etukenttä ja polttolinja kestävät vertailun mihin tahansa joukkueeseen.
Sotkamo on aloittanut sarjan kolmella voitolla, sillä se pelasi jo huhtikuussa Imatran kanssa Fuengirolassa ja avasi Suomen kamaralla samaa vastustajaa vastaan torstaina Alajärvellä pelatussa ottelussa. Perjantaina kainuulaiset hakivat voiton Koskenkorvalta. Myös sotkamolaisten ulkopeli on ensimmäisissä otteluissa ollut vahvaa. Vastustajat ovat kyllä saaneet keskimäärin kymmenen tilannetta peleissä, mutta juoksuja yhteensä vain viisi. Juho Keinänen on saatu tilkitsemään etukenttää, ja Niko Korhonen on siirtynyt kakkospuolen lukoksi Kalle Kuosmasen imuroidessa pallot hanskaansa sumppumiehenä. Sotkamolla on sarjan heittovoimaisin kopparikaksikko, sillä Jussi Korhosen lisäksi myös nuori Iivari Vihanto viskaa palloa todella lujaa.
Sisällä Jymy on rakentanut lähes 15 tilannetta ottelua kohden ja tehnyt niistä keskimäärin 6,3 juoksua. Tässäkin otos on pieni ja torstaina vastassa on aivan eri tason ulkopelijoukkue kuin aiemmissa otteluissa. Sotkamolaisten kärkimies Kalle Kuosmanen on kahdessa ottelussa joutunut jättämään pelin kesken jalkakramppien takia, mutta Niilo Piiponniemi on paikannut tilannetta. Joni Rytkösen ja Niko Korhosen vaihtoprosentit ovat olleet kohdallaan, ja Roope Korhonen on lyönyt yhteensä kymmenen juoksua. Muuten Jymyn kotiutusosasto on kapea, sillä Aapo Komulaisella ei ensimmäisen kotiuttajan viitasta huolimatta ole välttämättä mahdollisuuksia ottaa liikaa riskejä ja vähemmille yrityksille jäänyt nuori Jere Heikkinen on lyönyt kolmeen peliin vain yhden juoksun.
Vaikka joukkueet ovat muuttuneet jo viime kauteen verratenkin, mielenkiintoinen seikka on, että Bolt-areenan nimeä kantavalla Mehtimäen stadionilla Joensuu on voittanut Sotkamon kahdeksan kertaa yhdeksästä edellisestä kohtaamisesta. Jymyn viimeisin voitto on vuoden 2019 runkosarjasta.
Arvio:
Sää on kymmenen asteen tietämissä ja Joensuu pääsee nyt pelaamaan ensi kertaa avaralla kentällä. Yksi avaimista tulee olemaan Mailan tilanteiden rakentelu. Sotkamon etukenttä on Keinäsen saapumisesta huolimatta ollut haavoittuvainen ja Kuosmasen pelikunto on hieman kysymysmerkki. Tekeekö Huotari muutoksia sapluunaan vai annetaanko kärjen pelata samassa järjestyksessä? Vaihtoehto on esimerkiksi Hurskaisen pelaaminen numerolla kaksi. Joensuun pitää pystyä nostamaan kolmostilanteiden määrää, että Toivola ja Wahlsten pääsevät riittävän usein haastamaan Sotkamon takatilanteen kestävyyttä.
Isäntien lukkareiden osalta veikkauksemme on, että Väliaho syöttää ja Kososen maila saadaan käyttöön jokeriosastolla ja siten lisävaihtoehtoja tilanteen rakenteluun.
Jymyn huippukaksikko Rytkönen-Korhonen on joensuulaisten tarkassa syynissä. Jos heidät saadaan edes osittain eliminoitua, putoaa Jymyn tilannemäärä väistämättä edellisiin otteluihin verrattuna. Tosin sotkamolaisten kotiutusten päävastuu lepää joka tapauksessa Roope Korhosen harteilla ja hän voi ratkoa jaksot harvoillakin tilanteilla. Sen verran vähäjuoksuinen kamppailu on odotettavissa. Kolme pistettä jommallekummalle olisi yllätys.
Ottelu on nähtävissä Ruudusta seuratuotantona (ottelu on Joensuun Mailan tekemä selostettu monikameralähetys) huomenna torstaina klo 17:55 alkaen.