Vuoden pesäpalloilija Siri Eskola odottaa jo ensi kautta: "Lähden jokaiseen peliin lyömään ainakin sitä yhtä juoksua, siitä se lähtee”

Vaikka Siri Eskolan kotiutuspotentiaali oli tiedossa, tamperelaisten sisäpelirosteri oli menneellä kaudella sikäli laaja, että kotiuttajaosaltolta löytyi useita huippunimiä ja Eskola otti tavoittelemansa pelipaikan yhdeksikössä. Tilanteita ja lyötyjä tuli alusta lähtien runsaasti. Ensimmäisen neljän ottelun jälkeen kasassa oli 22 lyötyä, eikä Eskolan tahti hiipunut tästä. Lyötyjen keskiarvo säilyi koko runkosarjan päälle neljässä ottelua kohti, ja uusi lyötyjen ennätys syntyi runkosarjan kolmanneksi viimeisessä ottelussa.

Kunnarien ennätystä hän nousi jakamaan kauden toiseksi viimeisessä runkosarjapelissä Seinäjokea vastaan ehdittyään täpärästi kopparin yli pompanneella kumuralla. Sadan lyödyn rajan Eskola ylitti kauden viimeisessä ottelussa.

”Juuri tuli muisteltua asiaa. Olimme joukkueen kanssa juhlineet jo uutta ennätystä (95 lyötyä), eikä ajateltu sadatta juoksua sen enempää. Kun se syntyi, syöttötuomari Jan Brandt katkaisi pelin ja olimme kaikki kaarella ihmeissämme, että mistä on kyse, miksi pysäytät pelin? Puhuimme päätösristeilyllä Brandtin ja (Jan) Karjalaisen kanssa asiasta, he olivat tilanteesta paremmin perillä kuin me”, Eskola kertoo.

Pallo otettiin talteen, mutta muuten juhlistaminen jäi väliin Eskolan ja Mansen keskittyessä kärkiotteluun. Lyöjätilaston voiton (13+89 = 102) lisäksi Eskola saalisti kärkilyöntitilaston kruunun, 149 kärkilyöntiä, ja pelasi naisten Itä-Lännessä kotikentällään. Saaliina ottelussa oli toisen jakson neljännen tasoittavalla lyöty voittojuoksu. Pelaajien äänestämästä kultaisen mailan ansainneesta pelaajasta ei ollut epäselvyyttä.

Eskola oli tehokas myös pudotuspeleissä, joissa hän jäi ilman lyötyjä tai tuotuja vain kerran – viimeisessä loppuottelussa. Tuloksena oli pudotuspelien lyöjätilaston ykkössija (2+29 = 31). Mestaruuden nappasi kuitenkin Jyväskylän Kirittäret.

Mitä Eskola arvelee syiksi siihen, ettei Manse yltänyt mestaruuteen tällä kaudella?

”Sitä on pohdittu joukkueen kanssa ja varmaan analysoidaan vielä lisääkin. Valmennustiimin kanssa on käyty keskusteluja ja uutta kautta pohdittaessa käydään asioita läpi. Toki annan kunnioitusta Kirittärille. Heidän pelinsä parani koko ajan, ja he olivat jokaisessa finaalissa pelin päällä. Ensimmäisessä pelissä annoimme tasoitusta niillä tietyillä tapahtumilla. Kirittärillä oli rutiinia finaaleista, meillä sen puute näkyi ensimmäisessä pelissä.”

Lopputuleman perusteella ei liene epäselvää, että koko Mansen joukkueella tulee olemaan ensi vuonna kova hinku finaalipeleihin ja mestaruuskahinoihin.

Aikooko Eskola tulevana harjoitustalvena tehdä jotain toisin?

”En varmaan suuressa kuvassa. Keskityn aika paljon luultavasti jälleen ulkopeliin ja nyt alkutalvesta fysiikkaan. Olemme jo Saagan (Raudasoja) kanssa keskustelleet tulevista etukenttätreeneistä. Meillä oli jo hauskaa viime vuonna ja nyt olemme kokeneempia siinä. Loppukaudesta oli haasteita lukkarivaihdosten myötä, ja se toi etukentälle pieniä muutoksia. Uskon, että on siistiä päästä treenaamaan talvikaudella Venla Tanhuan kanssa.”

Edellinen kausi saatiin juuri pakettiin. Aiotko levätä missään kohtaa?

”(naurua) Kyllä mä lepäänkin.”

Osasitko odottaa valintaa vuoden parhaaksi?

”Kyllä se oli hieman jännittävä tilanne, että tuleeko valintaa. Eeva Mäki-Maukola pelasi myös upean kauden, ja perinteisesti valinta on mennyt mestarijoukkueen pelaajalle. Joten sillä tavalla oli vähän jännitystä. Toki minulla oli noita ennätyksiä tuossa, sekin varmaan jonkun verran vaikuttaa. Kyllä sitä sai ihan jännittää. Onnittelimmekin Eevan kanssa toisiamme hyvästä kaudesta.”

Absoluuttisesta paremmuudesta ei ole tilastostatistiikkaa. Siitä sen sijaan on, että vuoden pesäpalloilijaksi ei ole vuosikausiin valittu lyöjäkuningatarta (edellinen Katja Saari kaudella 2005). Miesten valinnoissa edellisestä kerrasta oli yli tuplasti pidempi aika.

Onko sattumaa, että tällä kaudella sekä naisten että miesten vuoden pesäpalloilija oli myös lyöjätilaston voittaja?

”Varmasti on vähän sattumaa. Jukkis (Jukka-Pekka Vainionpää) pelasi myös uskomattoman kauden ja oli jokerilyöjänä vuoden paras. Naisissa ei ole jokeripelaajaa valittu. Vaikka jokerit ovat tosi kovia omassa roolissaan ja voittavat lyöjäkuninkuuksia, niin siinä ajatellaan olevan vain se sisäpelirooli ja ulkopelin pelaaminen vaikuttaa asiaan.”
 

Ulkopelistä puheen ollen, se oli pääasiallinen lähtökohtasi kauteen. Millaiset ulkopelimuistikuvat kaudesta jäivät?

”Mielestäni meni hyvin. Erityisen onnellinen olen, että pääsin pelaamaan ulkopelissä nuo kovat pelit, joita en ollut aiemmin pelannut ulkona. Varsinkin loppuotteluita pelatessa mielessäni oli: vitsi, että on hienoa päästä pelaamaan näitä. Ei tarvinnut jännittää ulkovuorojen aikana takakentällä niin hirveästi. Ulkopeliä pelatessa nautti pelistä koko ajan.”

Mitä ajattelet ensi kaudesta? Nyt kun saavutukset olivat näin ennätykselliset, voi olla haastavaa pystyä samaan. Mutta sisäpelissä varmaan riittää, että joku lyö juoksuja, joilla voitatte pelejä, vaikka se et olisikaan sinä?

”Se on mulle tosi ok. Kyllähän sitäkin voi miettiä, että jos pelaa näin hyvän kauden niin seuraava kausi tilastollisesti voi olla ehkä vähän vajaampi. Voin tuudittautua myös siihen, että viime kausi oli, miten nyt sanoisi, pöhkö kausi (naurua). Voi olla aika hankala saada sisäpelissä samanlaista kautta. Tarvitaan hyvät joukkuekaverit, jotka pelaavat onnistuneesti, että tilanteita tulee ja pääsee yrittämään kotiuttamista, ja pitää olla itsekin ihan timanttinen. Annan itselleni siimaa sen myötä, jos ei heti lähde samalla tasolla kulkemaan. Lähdetään taas jokaiseen peliin lyömään ainakin sitä yhtä juoksua, siitä se peli lähtee.”

Sinulta löytyvällä positiviisella asenteella ja rennolla otteella pystyy pelaamaan timanttisen kauden ensi vuonnakin.

”Kyllä me sitä lähdemme hakemaan. Ei puolivaloilla voi kumminkaan lähteä, ei kannata myöskään puristaa, sen olen oppinut. Se ei hirveästi vie eteenpäin.”

Puristamalla ei tehdä uusia kunnariennätyksiä, nostettakoon että nousit kauden lopussa jakamaan ennätystä siinäkin tilastossa.

”Kyllä, niinkin siinä taisi käydä. Kaikkea löytyy nyt.”

Saavutuksia on paljon, mutta erityisen hienoa on kuulla, että nälkää löytyy, joten saadaan varmasti huikeita suorituksia nähdäksemme tulevana kesänä.

”Varmasti saatte.”

Kuvat: Lauri Heino.