Datapaketti vuosikymmenten ajalta paljastaa hätkähdyttäviä huomioita Superpesiksestä
Tälle vuosituhannelle tultaessa Superpesis-pelaajien fyysiset ominaisuudet ovat kehittyneet merkittävästi. Muutosta on tapahtunut hyvin lyhyessäkin ajassa, esimerkiksi juoksuvoimaa kellotettaessa eri pesänväleillä. Nämäkin huomiot löytyvät datapaketista, jonka Pesäpalloliiton koulutuspäällikkö Perttu Hautala esitteli ensimmäisen kerran Superpesiksen ja Ykköspesiksen Pelinjohtajapäivillä huhtikuussa. Osa tutkituista tuloksista julkaistaan nyt kaikkien kiinnostuneiden nähtäväksi.
Maisema vaihtuu, kun Kouvolan Pallonlyöjien Patrik Vartama etenee pesänväleillä. Ⓒ Antti Haapasalo
Havainnot paljastavat mielenkiintoista faktaa huippupesäpallon kehityssuunnista ja murtavat myyttejä.
– Juoksumäärillä on paljon spekuloitu, mutta miesten Superpesiksen osalta ne ovat selkeästi kasvaneet yhdeksän vuoroparin aikakaudelta jaksopeliin tultaessa. Naisten puolella todella suuret juoksumäärät ovat maltillistuneet. Siinä näkyy urheilullisuuden kasvu ja osaamisen kehittyminen vahvoin harppauksin ulkopelissä, Hautala sanoo.
Lyöntikarttoja tutkittaessa ihan muutaman vuoden kehitys on ollut silmiinpistävää.
– Vaakamailan osuus on selvästi vähentynyt. Naisten Superpesiksessä huomionarvoista on pysty- ja viistomailalyöntien määrän kasvu sekä kumuralyönnit, jotka aiemmin olivat hyvin harvinaisia. Myös miesten puolella kumuraa lyödään yhä useammin, Hautala avaa.
Mitä varmemmin ulkopelaajat kestävät räpylässä, sitä laadukkaampia lyöntejä sisäpelaajilta vaaditaan. Toisaalta etenijöiden nopeudet asettavat ulkokentille valtavan vaateen, eikä heitto-kiinniotto-yhdistelmässä voi pomputtaa palloa yhtään.
– Laittomien näppien määrä on selkeästi vähentynyt viime vuosina. Se on merkittävää, sillä ratkaisun jääminen viimeisen lyönnin varaan lisää vähintään takapalon riskiä huomattavasti. Tässä näkyvät myös sarjojen kärkijoukkueiden ja häntäpään erot tylyllä tavalla, Hautala kertoo.
Superpesiksen sosiaalisen median kanavilla seurataan säännöllisesti parhaiden etenijöiden nopeuksia kolmoselta kotiin, minkä lisäksi vauhti on kiihtynyt myös muilla pesänväleillä. Erityisen merkittävää on etenemisen nopeutuminen laajalla rintamalla, sillä 30 nopeimman joukkoon mahtuvat etenijät olisivat olleet nykyisillä ajoillaan terävintä kärkeä vielä kolme vuotta sitten.
Feraa edustava Kokemäen Kova-Väen kasvatti Miia Puolakka lukeutuu naisten Superpesiksen nopeimpiin etenijöihin. Ⓒ Antti Haapasalo
Miesten Superpesiksessä Kouvolan Pallonlyöjien Patrik Vartama on lunastanut paikkansa ykkösetenijänä. Myös Sotkamon Jymyn Elmeri Purmonen ja tamperelaisen Manse PP:n Severi Tikkakoski ovat kellottaneet alle 5:20 aikoja kolmoselta kotiin.
– Purmosen Elmeri on mennyt pari viimeisintä peliä 15/15 kentälle. Seitsemän viimeistä matsia 42/48 eli sehän on 87,5 %, hehkutti Karhu Pesiksen myyntiedustaja Vesa Tervo X-viestipalvelussa.
Naisten Superpesiksessä pelaajien välillä on hieman suurempia eroja aivan terävimmässäkin kärjessä. Lähtö ja pelin lukeminen korostuvat, kun pesänvälit ovat lyhyemmät. Hallitseva vuoden pesäpalloilija Saaga-Angelia Raudasoja Mansesta on sekä vuorenvarma kentällemenijä että huippunopea etenijä pesänväleillä. Lisäksi ainakin Joensuun Mailan Noora Pasi ja Lapuan Virkiän Petra Kerola pitävät ulkojoukkueita jatkuvasti varpaillaan päästessään kolmoselle. 600 tuodun juoksun rajapyykkiä lähestyvä kaikkien aikojen etenijätilaston kolmonen Virpi Hukka (Manse) loistaa yhä myös nopeudellaan.
Lisää mielenkiintoista tietoa Superpesis-pelaajien ja pelin kehityksestä löytyy datapaketista (pdf).
Huomautus lisätty 18.6. klo 15.32: Tilastot ovat suuntaa antavia, mutta niiden avulla on mahdollista seurata suuria muutoksia ja pitkän aikavälin trendejä. Pelitapahtumiin vaikuttavat useat muutkin tekijät, jotka on syytä ottaa tilastoja analysoitaessa huomioon.