Pesäkarhut juhlii nelikymppisiään – naisten Superpesiksen riemukulkua viitoittanut menestystarina!
Reijo “Retsa” Viljanen, Heikki Kuuri-Riutta, Alpo Ahtola, Martti Lamminen ja Orwo Rekola kokoontuivat ravintola Karhun Kruunuun Porissa 28.11.1985. Agendalla oli uuden pesäpallon erikoisseuran perustaminen. Loppu on historiaa.
Pesäkarhut on vahva yhteisö niin joukkueina kuin seurana!. Ⓒ Antti Haapasalo
Kantavan ja kestävän perustan rakentaminen ei tapahdu hetkessä. Pesäkarhujen aktiivit Reijo Viljasen sekä myöhemmin Pesäpalloliiton ja Superpesiksenkin luottamustoimista tutun Päivi Pessi-Järvenpään johdolla uskoivat asiaansa ja lähtivät rohkeasti luomaan uutta urheilukulttuuria.
– Naapurikunnassa toimineen Ulvilan Pesä-Veikkojen naisten SM-mitalit vuosina 1979 ja 1980 valoivat uskoa siihen, että satakuntalaisella naispesäpalloilulla on mahdollisuuksia myös valtakunnallisella tasolla, Pesäkarhujen juhlapäivän uutisessa muistellaan.
Pesäkarhut nousi ensimmäisen kerran Superpesikseen kaudelle 1993 ja vakiinnutti paikkansa pääsarjatasolla 1996. Todellinen buumi alkoi rakentua vuosituhannen jälkeen, kun joukkue voitti SM-pronssia 2001 ja ikimuistoisen Suomen mestaruuden 2002.
Seura kehitti toimintaansa määrätietoisesti ja pyrki olemaan joka vuosi parempi jollain osa-alueella. Riskejäkin piti välillä ottaa, jotta toiminta kehittyi. Hallitut riskit kannattivat ja laadukas työ käynnisti positiivisen ketjureaktion. Yleisömäärät kasvoivat, junioritoiminta lisäsi suosiotaan, yritykset kiinnostuivat ja organisaatio vahvistui niin joukkueen ympärillä laadukkaan valmennuksen kautta kuin seurassa ylipäätään. Pesäkarhut nousi naisten Superpesiksen menestystarinan veturiksi ja koko suomalaisen naisurheilun ilmiöksi huikeilla yleisömäärillään.
Kyse ei ollut hetken huumasta. Pesäkarhut nosti yleisökeskiarvonsa suomalaisessa naispalloilussa sensaatiomaisesti yli 1000 katsojaan ja piti sen nelinumeroisissa lukemissa kaudesta toiseen. Vain koronavuodet aiheuttivat lukuihin väliaikaisen pudotuksen, mutta silloinkin Pesäkarhut saavutti uusia urotekoja, kuten kautta aikain ensimmäisen Porissa järjestetyn Itä-Länsi-tapahtuman.
Pesäkarhujen ja Feran Satakunnico-taistot ovat jokakesäisiä klassikoita!. Ⓒ Antti Haapasalo
Kilpailullinen menestys kentällä tuki suosion kasvua. Viimeisten 25 kauden aikana Pesäkarhut on voittanut 20 SM-mitalia, joista kolme on mestaruuksia. Päälle tulevat tietenkin juniorisarjojen menestys, useat huipputasolle nousseet omat kasvatit ja ennen kaikkea monipuolinen seuran arvojen näköinen toiminta. Pesäkarhut on Suomen suurin pesäpalloseura lisenssien määrällä (640) mitaten. Nykyisellään seuralla on myös useita poikien juniorijoukkueita.
Naisten Superpesiksessä kilpailu on kuitenkin kiristynyt niin kentällä kuin organisaatiotasolla, mikä kertoo sarjan vahvasta ammattimaistumisesta. Viime kesän ennätyskaudella Pesäkarhut mukaan lukien jo neljä seuraa – Manse PP Tampereelta, Jussittaret Seinäjoelta ja Jyväskylän Kirittäret – ylsivät yli 1000 katsojan ottelukohtaiseen keskiarvoon. Menestyksen asettama vaade on entistä kovempi, mutta hyvinvoiva kokonaisuus on jokaisen yksittäisen seuran etu ja eteenpäinvievä voima. Pesäkarhut on ansainnut juhlansa ja voi katsoa hyvillä mielin tulevaisuuteen.