Tässä ovat Superpesiksen henkilökohtaiset tilastovoittajat

Roope Korhosen maaginen runkosarjan päätös nosti kaikkien aikojen lyöjäkuninkaan myös tämän kauden lyöjätilaston ykköseksi

Miesten Superpesiksen lyöjäkuninkuudesta käytiin kova taisto runkosarjan päätöskierroksella, sillä kolme lyöjäjokeria sijoittui viiden juoksun sisälle toisistaan. Lyöjäkuninkaaksi itsensä iski 20 SM-mitalin mies: Sotkamon Jymyn Roope Korhonen. Kuluneella kaudella itsensä kaikkien aikojen lyöjätilaston ykköseksi iskeneellä sekä hurjan 2000 lyödyn juoksun (runkosarja+pudotuspelit) rajapyykin ylittäneellä Korhosella riitti tuuletettavaa myös runkosarjan päätöskierroksella. Imatralla runkosarjan päätösottelussa huimat 1+9 juoksua lyönyt Korhonen nousi yhden juoksun erotuksella lyöjäkuninkaaksi toista kertaa urallaan. 28 pelaamassaan ottelussa Korhosen lyötyjen juoksujen saldo oli lopulta 3+96 lyötyä juoksua.

Naisten Superpesiksen lyöjäkuningattareksi kruunattiin Seinäjoen Maila-Jussien Aino-Kaisa Mantere. Koko runkosarjan ajan naisten Superpesiksen parhaana kotiuttajajokerina saumoja puhkonut Mantere löi runkosarjan aikana yhteensä 62 juoksua, mikä riitti tänä vuonna lyöjätilaston voittoon. Tasaisen vahvan runkosarjan pelannut Mantere johdatti joukkueensa runkosarjassa kolmen parhaan joukkoon ja lähtee tulevaan pudotuspelisyksyyn sarjan vaarallisimpana kotiuttajana. Lyöjätilaston voitto oli Mantereen uran ensimmäinen.

Runkosarjan voittajajoukkueista löytyivät myös etenijätilaston ykköset

Miesten Superpesiksen puolella etenijätilaston voitosta käytiin erittäin tasainen ja laajan rintaman kamppailu koko runkosarjan ajan. Lopulta runkosarjan viimeisillä kierroksilla Vimpelin Vedon Olli Heikkala erottautui muista ja lunasti etenijäkuninkuuden nimiinsä 53 tuodulla juoksulla. Runkosarjassa Heikkala pelasi yhteensä 25 ottelua, joten tuotuja juoksuja kertyi yli kahden juoksun keskiarvolla ottelua kohden. Lyötyjä juoksuja Heikkala tilastoi runkosarjan aikana 4+8 kappaletta. Kärkilyöntejä kertyi 133 kappaletta. Etenijäkuninkuus oli Heikkalalle uran ensimmäinen.

Naisten Superpesiksen etenijäkuningattareksi ylsi viimevuotiseen tapaan Manse PP:n Saaga-Angelia Raudasoja. 20-vuotias Oulaisten Huiman kasvatti tilastoi runkosarjassa yhteensä 57 tuotua juoksua, mikä riitti tilastovoittoon neljän juoksun erolla ennen JoMan Johanna Pirskasta. Raudasoja pelasi täyden 24 ottelun runkosarjan, jonka aikana tuotuja juoksuja kertyi liki kahden ja puolen juoksun tahdilla ottelua kohden. Lisäksi Raudasoja tilastoi runkosarjassa 2+4 lyötyä sekä 116 kärkilyöntiä. Etenijätilaston voitto oli Raudasojalle uran toinen.

Kärkietenijät historiallisesti kärkilyöntitilastojen voittoihin

Kuluneen runkosarjan aikana Superpesiksen seuraajat pääsivät todistamaan historiallista ja ennennäkemätöntä temppua, sillä sekä miesten että naisten Superpesiksen puolella kärkilyöntitilastojen voitot kirjattiin valtaosan otteluistaan numerolla 1 pelanneille pelaajille. Miesten puolella sarjan paras kentällemenijä sekä kärkilyöntitilaston voittaja oli Hyvinkään Tahkon Teemu Nurmio ja naisten puolella vastaavaan temppuun ylsi Joensuun Mailan Johanna Pirskanen. Lisäksi molemmat pelaajista sijoittuivat etenijätilastossa toiseksi.

Teemu Nurmion kausi Hyvinkään Tahkon kärkenä oli 28-vuotiaan Jokioisten Koetuksen tähänastisen pääsarjauran paras. Nurmio löi itsensä etenemään tyhjälle kentälle hurjalla 79,26% tehokkuudella ja runkosarjan aikana 179 kerättyä kärkilyöntiä riitti kärkilyöntitilaston voittoon. Tilastovoitto oli Nurmion uran ensimmäinen.

Johanna Pirskasen kentällemenoprosentti oli vielä Nurmionkin vastaavaa lukemaa huimempi, 84,56%. Pirskanen oli läpi runkosarjan ajan pitelemätön kentällemenijä naisten Superpesiksessä ja lopulta kärkilyöntejä kertyi riittävästi tilastovoittoa varten, yhteensä 153 kappaletta. Myös Pirskaselle tilastovoitto oli Superpesis-uran ensimmäinen.