Palkittujen listat eri vuosikymmeniltä tuovat esiin omien aikakausiensa menestyjiä, joita Elmo-lehtikin listasi käynnistäessään äänestyksen kaikkien aikojen pesäpalloilijoista. Yhtä vastausta tuskin on, mutta ainakin tässä jutussa esiintyviä nimiä on hyvä pyöritellä muodostaessaan omaa näkemystä.
Vanhin yhä jaettava palkinto on vuoden mieslukkarin pysti, jonka vei ensimmäisenä
Matti Rauko 1947. Useimmin huomionosoituksen ovat saaneet
Toni Kohonen peräti 13 kertaa sekä
Mauri Pyhälahti kahdeksan kertaa ja
Eino Kaakkolahti kuusi kertaa. Naislukkareista
Kaisa Salmela on palkittu kuudesti,
Riitta Mikkola viidesti sekä
Sirpa Pollari ja
Salla Suhonen neljä kertaa.
Vain kaksi pelaajaa,
Jussi Kiikeri ja Toni Kohonen, on valittu kolme kertaa vuoden miespesäpalloilijaksi. Vuoden naispesäpalloilijan titteleitä ovat kahmineet
Tuula Rantanen kuusi,
Katja Saari neljä sekä
Marita Karhunen,
Riikka Nieminen ja
Tuula Salonen kolme.
Kohonen on aina ollut myös vuoden lukkari tultuaan valituksi vuoden pesäpalloilijaksi. Lisäksi vastaavaa tuplaa ovat juhlineet
Eino Kaakkolahti (1961),
Aulis Karvonen (1967), Mauri Pyhälahti (1980),
Risto Tuominen (1988),
Olli Hartikainen (1993),
Jukka Holttinen (1998),
Jani Komulainen (2006),
Topi Kosonen (2008) ja
Juha Puhtimäki (2019) sekä naispelaajista Riitta Mikkola (1977),
Henna Salmela (1995), Katja Saari (2005) ja Sirpa Pollari (2011).
Pesäpallokauden tärkeimmät ottelut pelataan tietenkin syksyä kohti tultaessa. Vuoden pesäpalloilijoiden lisäksi pudotuspelien arvokkaimpia pelaajia alettiin palkita kaudesta 2009 lähtien. Palkinnon ovat useammin kuin kerran voittaneet
Roope Korhonen kolmesti sekä Jani Komulainen ja
Paula Saloranta kaksi kertaa. Tällä kaudella pudotuspelien arvokkaimpina pelaajina palkittiin jo mestaruushumussa Sotkamon Jymyn
Niko Korhonen ja jyväskyläläisen Kirittärien
Ella Korpela.
Pelinjohtajien valinnassa on mahdollisuus kirjoittaa historiaa tänä iltana. Naisten Superpesiksessä eniten vuoden pelinjohtaja -titteleitä ovat pokanneet viidesti palkitut
Jukka Liikala ja
Jussi ”Nalle” Viljanen. Miesten puolella vastaavan kunnianosoituksen ovat saaneet neljä kertaa
Mikko Kuosmanen ja
Juha Tanskanen.
Tänäkin vuonna Karhu Palloilu palkitsee pelaajien keskuudestaan äänestämät parhaat sisä- ja ulkopelaajat. Kultaisen mailan saajaksi on äänestetty kolme kertaa
Hanna Airaksinen,
Sami Haapakoski,
Kari Hakkarainen ja Jani Komulainen. Kultainen räpylä on ojennettu peräti seitsemän kertaa Toni Kohoselle sekä neljästi
Tuomas Jussilalle,
Emma Körkölle ja Sirpa Pollarille. Kolme kultaista räpylää ovat saaneet Sami Haapakoski ja
Pasi Pirinen. Molemmat pelaajien palkinnot voittaneista Haapakoskella on niitä eniten, yhteensä kuusi.
Go On Superjokerit ovat ratkaisseet tukun superpesisotteluita tälläkin kaudella. Jokeripelaajat tulivat pesäpallon mestaruussarjaan 1985, jolloin yhden jokerilyöjän käyttö oli mahdollista, mutta ensimmäiset neljä vuotta jokerilyöjä vei lyöntivuoroisen pelaajan lyöntivuoron. Nykyinen kolmen jokerilyöjän sääntö otettiin käyttöön 2001.
Vuoden jokeripelaajat palkittiin ensi kertaa kaudella 1986, jolloin pystin veivät Roihun
Ulla-Maija Lohva ja neljään valintaan urallaan yltänyt Sotkamon Jymyn
Unto Väisänen. Useimmin jokeripelaajina on palkittu
Sami Ahola ja
Tanja Vehniäinen, viisi kertaa sekä Väisäsen tavoin neljästi
Janette Lepistö. Kolmesti vuoden jokeripelaajina ovat juhlineet
Jere Dahlström,
Sami Joukainen,
Heidi Kuusisto, Henna Salmela ja
Jukka-Pekka Vainionpää.
Kauden 2020 parhaiden palkitsemista jännitetään Ruudun ja ISTV:n lähetyksessä tänään perjantaina kello 20 alkaen. Lähetys on vapaasti kaikkien kiinnostuneiden katsottavissa.
Päivitetty 19.10. klo 17.21: Emma Körkkö on voittanut urallaan neljä kultaista räpylää ja viidennen tämän jutun julkaisun jälkeen kauden 2020 osalta.