Roope Korhosen tähtiin kirjoitettu kausi huipentui vuoden miespelaajan titteliin

Roope Korhosen kausi sai arvoisensa kruunun Suomen mestaruuden sekä vuoden miespelaajan arvonimen myötä, jonka Korhonen saavutti toista kertaa urallaan. Ensimmäisen tittelin Korhonen pokkasi vuonna 2011, jolloin hän voitti uransa seitsemännen Suomen mestaruuden.

Vuosi sai voitokkaan startin jo keväällä, kun Sotkamon Jymy juhli talvikauden herruutta Joensuussa pelatun Halli SM -finaalin jälkeen. Lisäksi Korhonen voitti perinteikkään Jymyn joukkueen sisäisen Karra Trophyn huhtikuussa. Paljon voitettavaa siinsi kuitenkin vielä tällöin edessä päin!

Varsinaisesta sarjakaudesta tuli Korhoselle historiallinen monin tavoin. Roope Korhonen saavutti heinäkuussa kaikkien aikojen ensimmäisenä pelaajana 2000 lyödyn juoksun rajapyykin kaikki sarjavaiheet mukaan lukien. Elokuun kahdeksantena päivänä mies nousi runkosarjan kaikkien aikojen lyöjätilaston kärkipaikalle ohi Jere Dahlströmin. Lopulta kausi huipentui historialliseen kolmanteentoista Suomen mestaruuteen. Päälle mahtui myös pitkä liuta muita saavutuksia.

Roope Korhosen huiman pesäpallokauden meriitit:

• Halli SM -kultaa
• Ensimmäisenä pelaajana 2000 lyödyn juoksun (runkosarja+pudotuspelit) ylittäjä
• Uran 12:s. Itä-Länsi -edustus
• Itä-Lännen kentän paras
• Kaikkien aikojen lyöjäkuninkaaksi nouseminen (runkosarja)
• Runkosarjan lyöjäkuninkuus
• Puuilon kultakypäräpelaaja (eniten ykköspalkintoja)
• Pudotuspelien lyöjäkuninkuus
• Pudotuspelien arvokkain pelaaja
• Uran 13. Suomen mestaruus
• Kultamitalitilaston kärkipaikalle nouseminen
• Pesäpalloliiton pohjoisen alueen vuoden pelaaja
• Vuoden Go On -superjokeri
• Vuoden pesäpalloilija

Roope Korhosen pelaajauran viimeinen arvo-ottelu päättyi Idän ja Roope Korhosen juhliin!
Kuva: Janne Kuronen

Moni saattaa pohtia, mitä mielessä liikkuu sen jälkeen, kun näin uskomaton kausi on saatu päätökseen.

- Totta kai olo on tyytyväinen, mutta kun raskas ja pitkä kausi on takana, niin omalla tavallaan tyhjentävä ja tyhjä olo siinä tulee. Mutta eipä olisi osannut kukaan käsikirjoittaa ennen kautta, että voiko tuommoista kautta tullakaan, Korhonen vastaa.

Vaikka kausi oli Korhoselta henkilökohtaisesti kaikin puolin uskomaton, vain mestaruus kelpasi syksyn tosipeleissä.

- Jos ei olisi tullut mestaruutta, niin kaikista henkilökohtaisista saavutuksista olisi jäänyt väljä maku. Vaikka olisin voittanut etenijäkuninkuuden, niin ilman mestaruutta sekään ei olisi lämmittänyt, Korhonen hymähtää.

Isossa kuvassa kuluneesta kaudesta päällimmäisenä Korhosella on mielessä Superpesis-kauden tasaisuus.

- Minä en ole ikinä pelannut näin tasaista kautta, kun katsotaan runkosarjaa ja joukkueiden pisteitä. Sanoisin, että meidän joukkueellemme oli jonkinlainen merkitys sillä, kun meille sattui mielestäni kovin paikallislohko, jossa oli JoMa ja KeKi. Pelasimme kaikista seuroista eniten kärkikamppailuita jo runkosarjan aikana.

- Sitten kun katsotaan välierä- ja finaalisarjaa niin kyllähän ne yhden juoksun pelejä oli. Ensimmäinen jakso pelattiin tasan erittäin monta kertaa, eikä ne toisetkaan jaksot olleet mitään selkeitä. Ei noin tasaisia pelejäkään ole ollut varmaan koskaan. Tuntui, että koko ajan piti olla jalka kaasulla, että pärjätään, Korhonen kertoo.

Näin leveä on hymy uran kolmannentoista Suomen mestaruuden voittamisen jälkeen!
Kuva: Janne Kuronen

Mutta miksi Roope Korhosen kausi oli henkilökohtaisesti näin onnistunut 42 vuoden iässä?

- Onhan se osaaminen ja taitotaso ollut aina tuolla olemassa ja se on vaan kyse siitä, että milloin ne palaset loksahtavat kohdalleen. Kun olen urheilullinen ja harrastan kaikkia lajeja monipuolisesti, niin periaatteessa samankaltaisessa kunnossa olen pysynyt fyysisesti vuosikaudet. Ehkä se sanonta ”ikä on vain numero” pätee tässä minun tapauksessa.

- Onnistumisten ja epäonnistumisten erot ovat myös tässä lajissa aika hiuksenhienoja, niin nyt ne onnistumiset sattuivat joukkueen ja pelin kannalta niihin oikeisiin, isoihin ja näkyviin hetkiin, Korhonen jatkaa.

Sotkamon Jymyä koko uransa ajan edustaneen Korhosen 24:s Superpesis-kausi jää historian kirjoihin isolla fontilla edellä mainittujen meriittien johdosta. Pienen pohdinnan jälkeen Korhosella on vastaus, mikä henkilökohtaisista saavutuksista maistuu tällä hetkellä kaikkien maukkaimmalta.

- Kun on pikkupojasta lähtien pelannut iät ajat, niin ehkä se, että pääsee kautta aikain ykkösenä olemaan lyöjätilastossa ja historian kirjoissa on omalla tavallaan noista tuoreista saavutuksista hienoin.

- Tietysti myös tuo 2000 lyödyn rajan rikkominen oli myös hienoa, kun pääsi ensimmäisenä kyseisen rajapyykin rikkomaan. Kolmeatuhatta en usko, että kukaan lyö ikinä, niin sen rajan rikkomista ei pääse kukaan ensimmäisenä tekemään. Enkä tule lyömään kolmeatuhatta minäkään, Korhonen naurahtaa.

Siviilielämässä viimeisen vuoden sisään mahtuvat unohtumattomat Linnan juhlat sekä työelämässä LKV-kokeen läpäiseminen, jonka myötä Korhosesta tuli laillistettu kiinteistönvälittäjä. Yli kahden tuhannen Superpesis-kotiutuksen lisäksi Korhosen meriiteistä löytyy siis ihmisten kotiuttamisia myös työmaailmasta!

- On tässä tullut hymyiltyä, että yhden vuoden sisään on tapahtunut asioita kyllä kymmenen vuoden edestä. Välillä tulee myös vähän epätodellinen olo, että onko tämä ihan oikeasti totta, kun näin paljon pystyi yhden vuoden aikana tapahtumaan.

Nyt Korhosen katse on kuitenkin käännetty jo kohti kautta 2024 ja menestyminen siintää isona tavoitteena myös ensi kesänä.

- Eihän siihen voittamiseen ikinä kyllästy ja jos kyllästyisi niin ei sitä silloin kannattaisi pelata. Tässä on juuri harkinta menossa, kun jotain pitää tulevalle kaudelle ottaa myös henkilökohtaiseksi tavoitteeksi, että mikä olisi sopiva tavoite ensi vuodelle, Korhonen pohtii.