Kesäisen Suomen maisemat tulevat Kempeleen Kirin bussissa Iida Tossavaiselle pelimatkoilla tutuiksi.
Vänrikki Tossavainen palasi Superpesikseen
Kempeleen Kiri: Iida Tossavainen. Pääsarjatason palloilijaksi noustakseen on oltava melkoisesti kunnianhimoa. Siitä taitaa olla kyse Kempeleen Kirin nykyisen jokeripelaaja Iida Tossavaisenkin, 23, tapauksessa.
Oulun Lipossa pesäpallo-oppinsa saanut kuivasjärveläinen Tossavainen debytoi Superpesiksessä 2017, käväisi yhden täyden Lipottarissa polttajana pelatun kauden jälkeen Hyvinkään Tahkossa yhden kesän kakkosvahtina ja hautautui jo hetkeksi suomensarjatasolle Rovaniemelle.
– Juttelin hyvän kaverini Elina Kärsämän kanssa, että pitäisikö laittaa Charlesille (Meyer, Kempeleen naisjoukkueen manageri) viestiä. Seuraava päivänä Charles kyseli, siirtyisinkö heille pelaamaan. Kieltämättä olin tullut joskus sanoneeksi, etten tulisi ikinä pelaamaan Kempeleen Kirissä. Hävisimme aina Lipon junioreissa KeKille, Tossavainen naurahtaa.
KeKillä on riveissään valmis liikuntaneuvoja ja vänrikki. Tossavainen aloitti 2018 Kajaanissa varusmiespalveluksen, joka huipentui Tahkossa pelattuna kesänä kotiutumiseen Reserviupseerikoulun (RUK) käyneenä.
– En tiennyt mitään niistä rukeista ja aukeista (aliupseerikoulu), kun armeijaan menin. Ajattelin vain, että mennään tämäkin homma niin pitkälle kuin päästään.
Toukokuussa Tossavainen oli jo viikon kertausharjoituksissa Rovajärvellä. Häneltä jäi väliin Kirin vierailu Lapualla. Samaan aikaan Rovajärvellä oli loppusodassa enemmänkin varusmiespalveluksen lopettelevia Superpesiksen miespelaajia, joilta jäi useampi sarjapeli väliin.
Matkalla RUK:n talvileirille Pahkajärven ampumaalueelle.
– Olisin ollut kertaamassa ensimmäisen kerran jo 2020, mutta olkapääleikkauksen jäljiltä se jäi silloin kokematta. Yleensäkin olen halunnut tehdä hommat kunnolla. Olin jo Tahkon aikana paljon urheilukomennuksilla. Huomasin, miten se ketutti muita Kajaanissa, joten halusin tehdä parhaani. Kai se vänrikiksi pääsykin on jonkinlainen meriitti, Tossavainen kuvailee.
– Isäni Jonne on alikersantti, muttei ole oikein suostunut kotona uskomaan, että vänrikin määräyksiä pitäisi totella!
Kauden kymmenessä ottelussa Tossavainen on tuonut seitsemän juoksua. Kärkilyönnit (27–1–1–1) ovat kertyneet 56,6-prosenttisella teholla.
– Olen ihan tyytyväinen jokerin roolinikin. Käsi kipuili vielä talvella. Nyt voisin ehkä pelata ulkonakin, mutta en oikein tiedä heittovoimani riittävyydestä, Tossavainen kuvailee.
Vasta kaksi pistettä saalistaneen Kirin kesästä ei ole tulossa helppoa. Viime kaudella Kirin naiset välttivät putoamiskarsinnan kahden pisteen erolla. Bonuksena sarjapaikasta taistelun päälle tulevat pitkät pelimatkat. Lyhimmätkin reissut Lapualle, Vaasaan ja Seinäjoelle tarkoittavat arkipeleistä paluuta kotiin vasta kello 02:n jälkeen.
– Tähän aikaan kesästä saamme kuitenkin nauttia sekä auringonlaskusta että -noususta. On tämä ajanvietto joukkueen kanssa vaan niin upeaa, Tossavainen hymähtää.
Tossavaisen kaksi suomensarjakautta Napapiirin Pesis-Teamissa johtuivat osaltaan liikuntaneuvojan opinnoista. Onko mielessäsi opintojen jatkaminen vai töihin meneminen?
– Toivottavasti töitä löytyy. Mistä, sitä en tiedä. Oulua etelämmäs en kuitenkaan halua lähteä. Etelä-Suomi on nähty!
Tossavaisen Superpesiksen runkosarjan sisäpelin tilastolukemat 4+8 lyötyä ja 49 tuotua juoksua 62 ottelussa kertovat, että annettavaa pesiskentillä olisi muussakin kuin jokerietenijän roolissa.
– Alkukauden ohjelmamme on ollut aika kova. Heinäkuussa alamme kairata pisteitä päävastustajiltamme, Tossavainen vakuuttelee.
